Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Jan Heikkilä

Sotilaita Uusimaa17-harjoituksessa.

Suomalaiset haluavat velvoittaa maanpuolustukseen – miksi?

Aaro Aalto

Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää kannatetaan vahvemmin kuin koskaan mittaushistoriassa. Lisäksi 72 prosenttia suomalaisista puolustautuisi aseellisesti kaikissa hyökkäystilanteissa, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta.

Nykyisenlaista jokaista miestä velvoittavaa asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa 81 prosenttia suomalaisista, kun vaihtoehtoina on reservin pienentäminen tai ammattiarmeija, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vasta päivitetty vuosittainen mielipidekysely. Toisessa kysymyksenasettelussa nykyistä, miehille pakollista ja naisille vapaaehtoista asepalvelusta kannattaa 65 prosenttia suomalaisista. Tässä kysymyksessä tasa-arvoista yleistä asevelvollisuutta kannattaa 16 prosenttia, täysin vapaaehtoista asepalvelusta joka kymmenes ja ammattiarmeijaa seitsemän prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi Ruotsissa puhdasta velvollisuuteen perustuvia asevoimia kannattaa vain 53 prosenttia kansasta, kertoi Myndigheten för samhällsskydd och beredskap viime vuonna. Mistä johtuu suomalaisten kova halu velvoittaa maanpuolustukseen?

– Suomea pidetään hyvänä maana elää. Maanpuolustustahdossa on tärkeää, että ajatellaan, että täällä olevien hyvien asioiden säilyttäminen on vaivan arvoista, kertoo sosiaalipsykologian dosentti Liisa Myyry Helsingin yliopistosta.

Tänä vuonna eniten mainittuja syitä puolustautua aseellisesti olivatkin itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden lisäksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksina pidetyt ominaisuudet, kuten demokratia sekä koulutus- ja hyvinvointijärjestelmä. Muu-vaihtoehdon valitsi vain yksi prosentti vastaajista.

Sotilassosiologian professori, filosofian tohtori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoululta mainitsee korkean maanpuolustustahdon selityksien rinnalle vielä kolme muuta syytä.

– Asevelvollisuus osallistaa ihmisiä maanpuolustustyöhön. Varusmieskoulutuksen käyneet saavat tietoa ja osaamista, mikä nostaa tahtoa. Kansainvälisesti vertailtuna maanpuolustustahto on meillä korkeaa, vaikka sitä ei tosin tutkita Pohjoismaiden ulkopuolella yhtä kattavasti. Lisäksi vaikuttaa geopolitiikka ja sotahistoria: viimeisistä sodista ei ole kovin kauaa.

Eroavaisuus Ruotsin kanssa selittyy Tallbergin mukaan pitkälti sillä, että asevelvollisuuden tilapäisen jäädytyksen myötä Ruotsissa ehdittiin saada kokemusta ammattiarmeijastakin. Lisäksi MTS:n kysely ei tarjoa nykymallille konkreettisia vaihtoehtoja, vaikka keskustelu uudenlaisesta kansalaisvelvollisuudesta on viime aikoina lisääntynyt.

– Täällä on myös se naapurin uhka mielessä, Liisa Myyry muistuttaa.

Myös ihmisen arvot vaikuttavat maanpuolustustahtoon. Myyryn tutkimuksissa esimerkiksi perheellisillä ihmisillä kansallistunne on noussut vahvemmin esiin.

– Yhteisöllisiä arvoja, kuten maailmanrauhaa ja tasa-arvoa arvostavat pitivät yhteiskuntajärjestyksen puolustusta tärkeämpänä. Yksilöllisemmät ihmiset taas ajattelivat enemmän omaa ja perheen turvallisuutta: mainittiin esimerkiksi, että kriisin koittaessa haluaa vain mahdollisimman pian pakoon täältä, hän jatkaa.

Vaikka asevelvollisuutta kannatti 81 prosenttia, hieman harvempi eli 72 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen täytyisi puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Tallberg selittää ristiriitaisuutta kysymyksenasettelulla ja mielikuvalla sodasta.

– Tässä juuri sanotaan, että vaikka tulos olisi epävarma: joku alkaa pohtia, että lopputuloksenahan voisi olla esimerkiksi varma tappio. Lisäksi hyökkäys voi olla monenlainen, Suomessa olemme aika paljon kiinni sellaisessa 1940-luvun sodankuvassa.

Myyry tutki maanpuolustustahtoa puolustusministeriön rahoittamana viime vuosikymmenen lopulla. Haastatteluissa tuli myös ilmi, ettei Suomen puolustuskykyyn aina luotettu. Lisäksi ajateltiin, että taloudelliset ja sosiaaliset painostuskeinot voivat olla aseellisia toimivampia.

Toisaalta peräti 87 prosenttia vastaa myöntävästi, kun kysytään, olisiko henkilö itse valmis osallistumaan maanpuolustustehtäviin "kykyjenne ja taitojenne mukaan" – siis ilman mainintaa aseellisuudesta.

Myös Ruotsissa kysytään sama kysymys aseellisesta puolustautumisesta, ja kyllä-vastausten prosenttiosuus oli siellä täsmälleen sama. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne muuttunee: länsieurooppalaisista 25 prosenttia vastasi olevansa valmis taistelemaan maansa puolesta, saksalaisista vain 13, kertoi WIN/Gallup International vuonna 2015.

Uhkista vakavimpina suomalaiset pitivät MTS:n mukaan maailman pakolaistilannetta, terrorismia, ilmastonmuutosta, poliittisia ääriliikkeitä, työllisyystilannetta ja rasismia.

83 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön lisää turvallisuutta. EU-puolustusyhteistyössä osuus oli 70 prosenttia. 29 prosenttia sanoi Nato-jäsenyyden lisäävän turvallisuutta.

Puolustusmäärärahojen korottamista kannatti 47 prosenttia, ennallaan säilyttämistä 40 prosenttia ja vähentämistä 8 prosenttia.