Stalinin salaiset kansiot paljastivat Neuvostoliiton aikeet
Neuvostoliiton vaikutus Suomen sisäisiin asioihin oli suurempi kuin aiemmin luultiin, käy ilmi vastavalmistuneesta kirjasta.
Kirjan pohjana on käytetty niin sanotuista Stalinin salaisista kansioista peräisin olevia asiakirjoja vuosilta 1917–1964. Virallisemmin kyseessä on Venäjän federaation presidentin arkisto, jonne ulkomaisilla tutkijoilla ei tähän asti ole juuri ollut pääsyä. Aiemmin arkisto oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen eli NKP:n politbyroon arkisto, käytännössä kyseessä oli puolueen pääsihteerin virka-arkisto. Vuosina 1922–1952 pääsihteerinä toimi Josif Stalin.
Valta Neuvostoliitossa oli keskittynyt NKP:lle ja sen eri toimielimille. Kaikki eivät pidä NKP:tä varsinaisena puolueena, vaan ennemminkin totalitaarisena vallankäytön mekanismina. Tuolloin Neuvostoliitossa ei sallittu muita puolueita, ja NKP ei myöskään tunnustanut virheitään. Myöhemmin esimerkiksi myönnettiin, että Stalin oli syyllistynyt rikoksiin, mutta NKP:n mukaan ne eivät olleet puolueen rikoksia. Stalinia syytettiinkin puoluedemokratian rikkomisesta.
Puolueen valta ulottui osittain myös Suomeen asti. Esimerkiksi 15.5.1956 päivätyssä erittäin salaiseksi merkityssä muistiossa pohditaan länsimielisten virkailijoiden asemaa Suojelupoliisissa.
– Katsoisimme tarkoituksenmukaiseksi ryhtyä epävirallisesti Suomen presidentti U. Kekkosen kautta toimenpiteisiin Amerikan ja Englannin turvallisuuspalveluiden kanssa yhteistyössä olevien sekä Neuvostoliiton ja Suomen hyvien naapurisuhteiden vahingoksi toimivien virkailijoiden erottamiseksi suojelupoliisista, muistiossa kirjoitetaan.
Ohto Mannisen, Kimmo Rentolan ja Timo Vihavaisen kirja Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot julkistettiin keskiviikkona 18. lokakuuta Ostrobotnialla.
