kuva: Janne Riipinen

Lakkautettu Savon prikaatin sotilaskoti vuonna 2005.

Sotilaskoti lakkautettiin, toiminta jatkuu

Arttu Laaksokari

Lakkautettujen joukko-osastojen alueella toimivat sotilaskotiyhdistykset jatkavat toimintaansa vielä tänäkin päivänä, vaikka sotilaskotia ja varusmiehiä ei enää olekaan.

Sotilaskotiliitolla on 37 jäsenyhdistystä, joista 19 on niin sanotusti pojattomia, eli niillä ei ole joukko-osastoa, jossa ylläpitää sotilaskotia. Vuonna 2015 päättyneessä puolustusvoimauudistuksessa ilman sotilaskotia jäi 5 yhdistystä lisää.

Sotilaskotiliiton toiminnanjohtajan Satu Mustalahden mukaan toimintaympäristö vaikuttaa keskeisesti yhdistysten toimintaan.

– Esimerkiksi Kokkolan sotilaskotiyhdistys hoitaa aktiivisesti niin sanottua leirisotilaskotitoimintaa läheisellä Lohtajan harjoitusalueella, Mustalahti kertoo.

Mustalahden mukaan myös pojattomat sotilaskotiyhdistykset lahjoittavat varoja varusmiesten hyväksi, ja tekevät myös perinteistä sotilaskotityötä muiden yhdistysten ylläpitämissä sotilaskodeissa sekä harjoituksissa. Mikkelissä pojattomaksi jäänyt sotilaskotiyhdistys panostaa erityisesti varusmiesten hengelliseen työhön.

– Mikkelin sotilaskotityö alkoi vuonna 1918 Vuorikadulla toimineessa sotilaskodissa, jossa varuskunnan silloinen nuori sotilaspastori oli jokapäiväinen vieras. Yhdistys jäi ilman sotilaskotia vuonna 2006, kun Savon prikaati lakkautettiin, Mikkelin sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja Aila Väresmaa kertoo.

Mikkelin Sotilaskotiyhdistyksen toiminta jatkuu puolustusvoimien hengellisen työn tukemisella. Yhdistyksen puheenjohtaja Aila Väresmaa ja hengellisen jaoston vastaava Tuula Randelin luovuttivat tunnustuskirjan diakonikurssille osallistuneelle varusmiesdiakoni Lauri Marjamaalle 25. elokuuta 2017.

 

Vuonna 1967 perustettiin Mikkelin sotilaskappeliyhdistys (myöhemmin Mikkelin varuskunnan kappeliyhdistys ry), joka rakennutti sotilaskappelin Karkialammen varuskunta-alueelle. Yhdistys lopetti toimintansa vuonna 2016, kun kappeli joutui käyttökieltoon homeongelmien takia. Tällöin yhdistys luovutti jäljellä olleen pääomansa Mikkelin sotilaskotiyhdistykselle.

– Pääomasta muodostettiin rahasto, jolla on omat sääntönsä. Rahaston tarkoituksena on myöntää varoja varusmiesten ja puolustusvoimien hengelliseen työhön sekä harkinnan mukaan myös paikallisten maanpuolustusjärjestöjen keskuudessa tehtävään hengelliseen toimintaan, Väresmaa kertoo.

Tämän lisäksi Mikkelistä käy kahdesti kuukaudessa noin viisi sisarta tekemässä sotilaskotityötä Vekaranjärven varuskunnassa.

Tuoreempi esimerkki joukko-osaston ja edelleen sotilaskodin lakkauttamisesta löytyy Kauhavalta. Kauhavan Lentosotakoulu lakkautettiin osana puolustusvoimauudistusta vuonna 2014. Kauhavan sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajan Marja-Liisa Plukkan mukaan yhdistys tukee varusmiehiä mahdollisuuksien mukaan.

– Viime vuosina tulomme ovat olleet niin pieniä, että olemme lahjoittaneet kerran vuodessa Kainuun prikaatin varusmiehille, Plukka kertoo.