Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Niko Häggman

Ulkoministeri Timo Soini piti ulko- ja turvallisuuspolitiikan esitelmän Maanpuolustuskurssiyhdistyksen syyskokouksessa eilen. Esitelmässä käsiteltiin arktista yhteistyötä, asevalvontaa, EU:n tulevaisuutta, Saksan roolia ja politiikan muutosta.

Soini aseriisunnasta: "Talon omistajan oltava mukana purkamisessa"

Joonas Niemi

Ulkoministeri Timo Soini perustelee Suomen jättäytymistä ydinasekieltosopimuksen ulkopuolelle syystä, että “jos taloa halutaan purkaa, on omistajan syytä olla paikalla”.

Timo Soini sanoi Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa 19. lokakuuta asevalvonnan merkityksen kohonneen maailmanpoliittisen tilanteen ollessa kireä.

– Pohjois-Korean toiminta on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. On hyvä, että Yhdysvallat on todennut pyrkivänsä asiassa poliittiseen ratkaisuun. Toisaalta se on ilmoittanut myös valmiutensa aseellisiin vastatoimiin, mikäli Pohjois-Korea tekisi sotilaallisen iskun Yhdysvaltain alueita tai sen liittolaisia vastaan.

Huolta herättävät myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kovasanainen kritiikki ydinsulkusopimusta ja Irania kohtaan, sekä Iranin alueelliset toimet ja sen ohjusohjelma.

– Mikäli Yhdysvallat irtautuisi ydinsulkusopimuksesta lisäisi se riskiä ydinaseiden leviämisestä Lähi-idässä. EU:n on tehtävä aktiivista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa sopimuksen toimeenpanon ja sen jatkon varmistamiseksi, toteaa Soini.

Kansainvälisessä asevalvonnassa keskeisessä roolissa ovat yhä Venäjä ja Yhdysvallat. Maiden tapaaminen Helsingissä syyskuussa on tärkeä virstanpylväs, vaikka konkreettisia vaikutuksia saatetaan joutua odottamaan.

– Venäjällä on edelleen huomattavan suuret varastot taktisia ydinaseita. Venäjän lausunnot taktisten ydinaseiden mahdollisesta käytöstä ja käytön simulointi tavanomaisten sotilasharjoitusten yhteydessä herättävät huolta taktisten ydinaseiden roolin kasvattamisesta Venäjän sotilasdoktriinissa, kertoo Soini.

Suomen tavoitteena Soini kertoo olevan luottamusta herättävän toiminnan lisääminen sekä asevarustelukierteen välttäminen. Suomelle onkin tärkeää että monen- ja kahdenkeskisiä asevalvontasitoomuksia noudatetaan ja vuoropuhelua turvallisuuden edistämiseksi jatketaan.

Soini korostaa, ettei ydinasekieltosopimuksesta poisjättäytymisessä ollut kyse Nato-kumppanuudesta tai -optiosta, vaan yksinkertaisesta syystä ettei Suomen mukaantulolla olisi konkreettisia vaikutuksia ydinaseiden riisuntaan.

– Se joka sellaista väittää on syönyt väärän tiedon puusta. Jaamme varauksetta sopimuksen tavoitteen ydinaseettomasta maailmasta, mutta näkemyksemme mukaan sopimus ei edistä ydinaseriisuntaa tai vähennä yhtään ydinasetta maailmasta. On selvää, että ydinasevaltioiden mukaantulo on välttämätöntä, jos haluamme konkreettisia tuloksia ydinaseiden vähentämisessä.