Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Kristian Wallin

Lindberg puhui maanantai-aamuna 221. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä Säätytalossa.

Selonteosta suuntaviivoja ensi vuosikymmenelle

Timo Muona

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg nostaa tärkeäksi osaksi puolustusselontekoa valmiuden kehittämisen. Puolustusbudjettien kasvattamista Euroopan eri maissa viime aikoina hän kuvailee ryhtiliikkeeksi.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg näkee 16. helmikuuta julkaistun puolustuselonteon antavan selkeät poliittiset suuntaviivat puolustuksen kehittämiselle pitkälle 2020-luvulle. Säätytalossa 221. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa puhuneen Lindbergin mukaan selonteon linjausten toimeenpano on paljon riippuvainen sen esittämien resurssilinjausten toteutumisesta.

– Selonteossa esitetään nyt kolme rahoituselementtiä, jotka liittyvät valmiuteen, strategisiin hankkeisiin ja muihin materiaalihankintoihin. Ne ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Valmiuden kehittämiseen esitetty lisäpanostus varmistaa sen, että kykenemme vastaamaan joka hetki sotilaallisiin uhkiin ympäristön vaatimusten edellyttämällä tavalla, Lindberg sanoi.

Valmiuden kehittämisen, joka koskee niin normaaliolojen toimintaa kuin varautumista poikkeusoloihin, Lindberg totesi olevan tärkeä osa puolustusselontekoa.

– Haluttujen suorituskykyjen saaminen käyttöön nopeasti ja varmasti edellyttää, että koko ketju henkilöstöstä, koulutuksesta, logistiikasta aina johtamiseen ja lainsäädäntöön on kunnossa ja testattu. Tämä ei tietenkään ole vain puolustusvoimien asia, vaan se koskee myös muita viranomaisia, yrityksiä ja viime kädessä myös kansalaisyhteiskuntaa.

Lindberg mainitsi tärkeimmän käynnissä olevan lainsäädäntöhankkeen koskevan sotilastiedustelua.

– Lain avulla mahdollistettaisiin muun muassa tiedonhankinta ulkomailta entistä paremmin. Tämä koskisi myös kriisinhallintaoperaatioihin liittyvää tietoa. Lain avulla kyetään myös varmistamaan, että valtion- ja puolustusvoimien johdolla on käytössään paras mahdollinen tietopohja sotilaallisiin uhkiin liittyvässä päätöksenteossa, Lindberg sanoi.

Lindbergin mukaan selonteossa on tunnistettu, että uuden kehittämisen lisäksi on tarve ylläpitää ja korvata vanhaa. Valmiuden lisäksi puolustuksen keskiössä ovat käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen.

 

Euroopan unionin piirissä tehtävän puolustusyhteistyön edistymisen esteenä Lindberg pitää rahoitusinstrumenttien puutetta. Siihen saattaa olla kuitenkin luvassa lääke, sillä osana Euroopan komission laatimaa puolustusalan toimintasuunnitelmaa on unionin yhteinen toimintarahasto.

– Toteutuessaan se mahdollistaisi jäsenvaltioiden yhteisen tutkimuksen ja myös suorituskykyjen kehittämisen unionin rahoittamana. Rahaston suuruusluokaksi on kaavailtu yli viittä miljardia euroa kohden, Lindberg kertoi ja piti rahastoa kannatettavana aloitteena unionin puolustusulottuvuuden kehittämiseksi.

– Mutta samalla on varmistettava, että päätökset puolustusrahastoon osallistumisesta voidaan tehdä kansallisen puolustuksen tarpeiden perusteella, kuitenkaan vaarantamatta kansallisia puolustusresursseja, Lindberg lisäsi.

Eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön Lindberg sanoi kohdistuvan tällä hetkellä voimakkaita odotuksia.

– Yhdysvallat odottaa eurooppalaisten Nato-maiden kantavan suurempaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta. Talouskriisi on kuristanut puolustusbudjettia samalla kun puolustustarvikkeiden hintataso jatkaa nousuaan.

Euroopan kyky vastata nykyisen turvallisuusympäristön kehittyneisiin haasteisiin on todettu Lindbergin mielestä monella tapaa riittämättömäksi.

– Tosin Euroopassa on nyt nähtävissä ryhtiliike, ja useissa maissa on tehty tai ollaan tekemässä päätöksiä puolustusbudjettien kasvattamisesta, Lindberg totesi.