Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Joni Oksanen

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg onnitteli tuoreita luutnantteja päätöstilaisuudessa.

Sadas kadettikurssi juhli valmistumistaan

Juuso Kurttila

Tänään 100. kadettikurssin sekä 83. merikadettikurssin kadetit valmistuivat sotatieteiden kandidaateiksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylensi vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvossa olevat kadetit luutnanteiksi, sekä nimitti heidät upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoihin.

Kadettien juhlapäivä alkoi Santahaminassa Maanpuolustuskorkeakoululla sankariaulassa, missä laskettiin kukkalaite kadettiveljien muistolle. Juhlallisuudet jatkuivat perinteisellä vierailulla Hietaniemen hautausmaalle, jossa laskettiin seppeleet sankariristille, sekä Suomen Marsalkka Mannerheimin haudalle. Muistamisien jälkeen suoritettiin marssi eduskuntatalolta kaupungin läpi Presidentinlinnaan, josta kadetit lähtivät tuoreina luutnantteina.

Päätöstilaisuus kadettien ylentämisen jälkeen pidettiin Helsingin yliopiston juhlasalissa, jossa kuultiin muun muassa puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin tervehdys. Tervehdyksessään Lindberg onnitteli luutnantteja, sekä rohkaisi heitä jatkamaan motivoituneina tulevalla sotilasurallaan.

– Esimiehenne ja alaisenne odottavat teitä jo kentällä, valmiina ottamaan vastaan uudet ammattitaitoiset ja motivoituneet upseerit, hän totesi puheessaan.

Kaveria ei jätetä

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäen mukaan sadannen kadettikurssin valmistuminen on hieno aloitus tuleville juhlavuosille.

– Sadas valmistunut kadettikurssi kertoo pitkästä upseeriperinteestä, joka on alkanut itsenäisyyden alkuaikoina. Tässä on aihetta juhlaan, sillä Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta ja sen puolustusvoimat seuraavana vuonna saman verran.

Korkiamäki kertoo, että sadas kadettikurssi valmistui ennen suomen satavuotisjuhlaa siksi, että kursseja on valmistunut enemmän kuin yksi vuodessa.

– Ensimmäinen kadettikurssi valmistui 1919, eli kaksi vuotta itsenäistymisen jälkeen. Sotavuosina aloitettiin kadettikursseja, mutta niitä jouduttiin keskeyttämään. Kuitenkin 1950-luvun alkupuolella on valmistunut useita kursseja samana vuonna, että on pystytty vastaamaan upseerivajeeseen.

Korkiamäen lailla kurssin primuksena valmistunut Marko Ruokolainen uskoo tuoreiden luutnanttien intoon tuleviin töihin päästessä. Hän korosti kiitospuheessaan oppimisen jatkumista tulevaisuudessakin, sotatieteiden kandidaatiksi valmistumisesta huolimatta.


– Huomenna olemme tilanteen edessä joka on varmasti kaikille uusi. Siksi haluan että lähdemme tästä salista tänään muistaen kaksi asiaa: oppiminen ei lopu tähän ja kaveria ei jätetä, Ruokolainen totesi puheessaan.

Helsingin yliopiston juhlasalissa nähtiin ja kuultiin myös kadetikuoron ja Kaartin soittokunnan esityksiä.