Ruska 17 -harjoituksessa Gripenit Suomea puolustamassa

Ilmavoimien pääsotaharjoitus Ruska 17 kertautti tänä vuonna huomattavan määrän reserviläisiä. Koulutettavien joukkojen määrällä mitattuna Ruska 17 on tämän vuosikymmenen suurin ilmavoimien sotaharjoitus.

Tavoitteena 9. -13. lokakuuta järjestetyssä harjoituksessa on kouluttaa puolustusvoimien henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä toimimaan Suomen ilmapuolustuksen poikkeusolojen tehtävissä kaikilla sen osa-alueilla.

Ilmavoimien esikuntapäällikön, prikaatikenraali Jari Mikkosen mukaan reserviläiset ovat ilmavoimille ensiarvoinen resurssi, jonka osaamisen ylläpitäminen harjoituksin on tärkeää.

– Ruskassa on tänä vuonna mukana huomattavan paljon reserviläisiä – noin 2900. He tuovat toimintaamme joustavuutta, jatkuvuutta ja sitä kautta myös tarvittavaa taistelukestävyyttä, Mikkonen selvittää.

Häneen mukaansa 90 prosenttia ilmavoimien sodan ajan joukoista koostuu reserviläisistä.

Harjoituksen lentotoimintaan osallistuu ilmavoimista yli 30 Hornet-monitoimihävittäjää, 14 Hawk-suihkuharjoituskonetta ja kuljetus- ja yhteyskonekalustoa sekä maavoimien NH90-helikoptereita.

Ruotsin ilmavoimista mukana on kahdeksan Gripen-monitoimihävittäjää sekä valvonta- ja taistelunjohtokone Argus. Ruotsalaiset ilma-alukset osallistuvat harjoitukseen sekä ilmapuolustustehtäviä harjoittelevien joukkojen osana että niiden vastaosastoja kuvaavassa roolissa.

Prikaatikenraalin mukaan Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö on viime vuosina syventynyt ja yhteistyön tiivistymisen olevan molemmille hyvä asia. Yhteistyö on syventynyt rajan yli tapahtuvasta Cross border -harjoitustoiminnasta kansainvälisten harjoitusten kautta vastavuoroiseksi maiden puolustusvoimallisiin pääsotaharjoituksiin osallistumiseen.

– Meillä on Ruotsin kanssa hyvä yhteensopivuus niin menetelmissä kuin kalustossakin, jolloin pystymme harjoittelemaan myös yhteisiä ilmaoperaatioita, Mikkonen kertoo.

Ruska 17 -harjoituksessa maat syventävät erityisesti ilmassa ja tukikohdissa tapahtuvaa yhteistoimintaa sekä toiminnan johtamista.

Harjoituksessa maa on jaettu kahteen vyöhykkeeseen: Ala- ja Ylämaahan, joista Alamaa harjoittelee kotimaan puolustusta ja Ylämaa toimii vastailmaosastona. Harjoituksessa käytetään yhdeksää lentotukikohtaa, joista yksi sijaitsee Ruotsin Luulajassa. Lisäksi käytetään yhtä maantietukikohtaa Vieremällä, jossa jo edellisellä viikolla on harjoiteltu peruslentokoulutusta Baana17 -harjoituksen yhteydessä. Uutena ulottuvuutena verrattuna aiempiin vuosiin Ruska 17 -harjoituksessa on ilmasta maahan - toiminta.

– Uutena elementtinä harjoituksessa on, ettei kotimaan puolustusta harjoitteleva puoli ole toiminnassa reaktiivinen vaan molemmilla osapuolilla on mahdollisuus toteuttaa hyökkäysoperaatioita, Mikkonen kertoo.

Harjoitukseen osallistuu koko ilmaoperaatioihin tarvittava ketju suojausmiehistä lentäjiin. Niin tukikohtatoiminnot, tulenkäytön ja operatiiviseen johtamiseen käytettävät toiminnot sekä itse lentämiseen liittyvät lentotekniset toiminnat kulkevat lentotoiminnan asettamilla ehdoilla.

Oma jännityksensä on myös lentäjillä, jotka eivät operaatioon lähtiessään tiedä, mihin he pääsevat operaation jälkeen laskeutumaan. Ilmaoperaatiokeskus ohjaa lentäjän tukikohtaan simuloidun tilannekuvan mukaan.

– Jos koneen lähettäneeseen tukikohtaan tulee esimerkiksi ilmaisku voi olla, ettei sinne ole operaation jälkeen mahdollista laskeutua. Tällöin kone ohjataan muuhun tukikohtaan – minne päin valtakuntaa tahansa, Mikkonen selvittää.

Myös siviilit ovat voineet saada ympäri Suomea kosketuksen harjoitukseen ja sen tilannekuvaan – ei pelkästä ikkunoiden helinästä, vaan myös autoradioistaan. Harjoitusta varten puolustusvoimat on lähettänyt viikon ajan radio-ohjelmaa, jonka soittolistojen välissä on saattanut vilahtaa myös harjoitusjoukolle suunnattu ilmavalvontaseloste. Mitä olisikaan sotaharjoitus ilman hyvää rokkia ja poppia.