Rovajärvellä pohjoismainen yhteistyö muuttui käytännöksi

11 päivää kestänyt Pohjoinen 17 -harjoitus saatiin 24. marraskuuta kunnialla päätökseen Rovajärvellä. Viimeisen harjoituspäivän kruunasi haastava keskitetyn tulen ammunta, jossa nähtiin kotimaisten ja kansainvälisten tuliyksiköiden yhteisammunta, jossa taistelevia joukkoja tuettiin keskitetyllä tulenkäytöllä.

Läntisen Euroopan suurimmalla yhtenäisellä ampuma-alueella, Rovajärvellä harjoitukseen osallistui yhteensä arviolta 4100 sotilasta, joista varusmiehiä 2900, reserviläisiä 650 ja henkilökuntaa 600. Harjoituksessa oli edustettuina Utin jääkärirykmenttiä lukuun ottamatta kaikki Suomen maavoimien joukko-osastot.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista oli testata joukkojen suorituskykyä.

– Kaikki, mitä varuskunnissa on harjoiteltu, mitattiin harjoituksessa. Lisäksi katsottiin, miten koulutus oli onnistunut, ja verrattiin sitä muiden joukko-osastojen tasoon nähden, totesi lukuisissa merkittävissä johtotehtävissä harjoituksessa toiminut majuri Esa Makkonen.

Suurin osa Pohjoinen 17 -harjoitukseen osallistuneista varusmiehistä oli saapumiserästä 1/17. Täten Pohjoinen 17 toimi monille loppusotaharjoituksena. Makkosen mukaan kyseisen erän koulutus on ollut erittäin onnistunutta ja kestää kansainvälisen vertailun.

– Tämä on ollut todella raskas leiri sodan ajan joukoille. Useissa tapauksissa harjoitukset suoritettiin kahden–kolmen tunnin yöunilla, ja kylmissä olosuhteissa taistelijat ovat pystyneet suoriutumaan hyvin.

Rovajärven Pohjoinen 17 -harjoituksen ohella pidettiin Norther17-yhteistoimintaharjoitus. Viikon kestäneessä harjoituksessa yhdistyi Suomen, Ruotsin ja Norjan maavoimien tykistön yhteistoimintaa, jossa kansainvälisyys oli merkittävässä osassa. Norther17 on osa Pohjoismaiden välistä Nordefco-yhteistyötä. Tanskan esikuntaupseerit osallistuivat harjoitukseen tarkkailijoina.

Harjoituksen tavoitteena oli harjoitella eri valtioiden maavoimien yhteisiä tulenkäyttömenetelmiä. Pääteemana on yhteistoiminta monikansallisessa toimintaympäristössä. Harjoituksen johtajana toimi everstiluutnantti Petri Majuri.

Norjalaiset olivat ensimmäistä kertaa mukana, ja harjoitus järjestettiin ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa. Makkonen oli erittäin tyytyväinen maiden väliseen yhteistyöhön:

– Ruotsalaiset ja norjalaiset ovat sotilaalliselta suorituskyvyltään erittäin yhteensopivia meidän kanssamme, hän mainitsee.

Norther17:ään osallistui lähes 200 sotilasta Ruotsista ja Norjasta. Ruotsista harjoitukseen osallistui neljä komppaniaa. Jokaisella komppanialla oli tehtävänään hallita yhtä vuonna 2015 Ruotsiin saadun Archer-tykkijärjestelmän tulenjohtoa ja ammuntaa.

Kaksi kertaa Suomessa sotaharjoitukseen osallistunut, tulenjohdossa toiminut ruotsalainen vänrikki Tom Gibson kehuu suomalaisia toimijoita ja on tyytyväinen harjoituksen järjestelyihin. Gibsonin mukaan ruotsalaiset olivat esittäneet Suomen puolustusvoimille toiveita harjoituksen toteutuksen suhteen, ja nämä toteutuivat täysimittaisesti.

– Yhteistyö suomalaisten ja norjalaisten kanssa on sujunut hyvin. Järjestelijät ovat kohdelleet meitä mainiosti ja toiveemme harjoituksen suhteen ovat toteutuneet, hän sanoo.

Norther17-harjoituksen koko yllätti Tom Gibsonin. Viikon mittaisessa harjoituksessa oli Gibsonin mukaan osallisena ruotsalaisiin sotaharjoituksiin nähden paljon enemmän yksiköitä. Hänen oma yksikkönsä näki paljon ja viilasi kansainvälistä yhteistyöstä entistä toimivammaksi.

Gibson kuitenkin näkee harjoituksessa olleen paljon yhteistä ruotsalaisten sotaharjoitusten kanssa. Hänen mukaansa harjoituksen viestinnänvälitys ja ohjeistukset ovat varmistaneet ruotsalaisten toiminnan sujuvuuden paikan päällä.

Ruotsalaiset harjoitusmetodit eroavat Gibsonin mukaan jonkin verran suomalaisiin verrattuna etenkin varotoimien osalta, jotka ovat vielä tiukempia kuin Ruotsissa.

Rovajärvellä harjoiteltiin parhaimmillaan erittäin kylmissä oloissa. Pakkanen painui harjoituksen viimeisinä päivinä parhaimmillaan -26 celsiusasteeseen. Kylmyys ei yllättänyt Ruotsin pohjoisosista, Bodenin kaupungissa tullutta yksikköä, joka oli erittäin tyytyväinen paikallisiin arktisiin sääolosuhteisiin.

– Sää tuntuu samalta kuin kotona. Pystyimme harjoitelemaan pohjoisissa olosuhteissa, kuten olimme suunnitelleet, Gibson kehuu tyytyväisenä.

Gibson kehuu suomalaisia avomielisiksi ja yhteistyöhaluisiksi. Hän aistii maiden välisen pitkän historian mahdollistaneen hyvät puitteet yhteisille harjoituksille.

– Suomalaiset ovat kanssamme sosiaalisesti ja kulttuurin kautta hyvässä yhteydessä. Näen pohjoisen turvaamisen olevan yhteistyön myötä vakaalla tasolla.

Harjoituksen monipuolisuutta kehuva Gibson uskoo Suomen ja Ruotsin välisen yhteistoiminnan olevan vahvaa.

– Jos Pohjoismaat ovat hyvässä yhteistyössä keskenään, teemme Pohjois-Euroopasta entistä lujemman, hän vakuuttaa.