Rajavartiolain uudistus vastaa hybridiuhkiin

Rajavartiolain uudistus laajentaisi normaaliolojen toimivaltuuksia. Myös asevelvollisten käyttö Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena mahdollistuisi.

Rajavartiolain uudistus on edennyt jo jatkovalmisteluun. Lausuntoja HE-luonnoksesta pyydettiin noin 90:ltä taholta ja lausuntoja on saapunut yli 40.Tällä hetkellä niistä koostetaan lausuntopalautetta.

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikön, hallitusneuvos Ari-Pekka Koiviston mukaan lausunnoissa esitetyt huomiot, havainnot, täydennysesitykset ja kritiikki käydään tarkasti läpi ja HE-luonnoksen säännöksiä ja perusteluita täydennetään ja muutetaan tarvittaessa.

– Muutoksia kyllä tulee, Koivisto toteaa.

Oman lausunnon antoi Kaakkois-Suomen rajavartiosto. Vartioston komentajan, eversti Ismo Kurjen mukaan koko lakipaketti on hyvin laadittu.

– Lakipaketti kokonaisuudessaan on tarpeellinen, voisi sanoa jopa välttämätön tässä tilanteessa, jossa Suomen turvallisuusympäristö on voimakkaasti muuttunut, Kurki toteaa.

Rajavartioston lausunnossa keskityttiin muutamiin pieniin tarkennuksiin liittyen asevelvollisten hyödyntämiseen ja heidän toimivaltuuksiinsa. Uudessa lainsäädännössä asevelvollinen voisi suorittaa Rajavartiolaitoksen tutkiman rikoksen kirjaamistehtäviä.

– Kysymys kuuluukin kattaako se myös hallinnolliseen, ei rikokseen liittyviä kirjauksia, vaikkapa turvapaikanhakija-aallon yhteydessä otettavia tietoja, Kurki pohtii.

Hallitusneuvos Koiviston mukaan asevelvollisia käytettäisiin apuna vain kiireellisissä ja hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten edellä mainitussa, tuhansia ihmisiä käsittävässä laittomassa maahantulossa itä- tai länsirajalta taikka lauttaliikenteessä.

– Tällaisessa tilanteessa me tarvitsisimme asevelvollisia vapauttamaan rajavartiomiehiä vaativampiin tehtäviin. Asevelvollisten tehtävät eivät saisi olla vaarallisia vaan rutiiniluonteisia kuten liikenteenohjausta, henkilöllisyyden selvittämistä tai jopa tuntomerkkien ottamista ja erityisesti turvallisuustarkastusten tekemistä, Koivisto selventää.

Pääsääntönä säilyy, että Rajavartiolaitoksen on pärjättävä omin virkamiesvoimin normaaliolojen vakavissakin tilanteissa. Varusmiesten käyttö olisi lailla rajattu vain erityistilanteisiin, jolloin oma väki ei riitä. Eversti Kurjen mukaan asevelvollisia tuleekin pystyä lain mukaisestikäyttämään juuri silloin kun omat voimavarat eivät enää riitä.

 

Mikäli lain uudistus menee läpi Rajavartiolaitokselle annettavissa tukitehtävissä olisi asevelvollisella tarvittaessa oikeus kantaa voimankäyttövälineitä, kuten pamppua, mikäli asevelvollinen on saanut siihen asiaankuuluvan koulutuksen.

– Käyttäminen olisi silloinkin mahdollista vain rajavartiomiehen käskystä ja hänen ohjauksessaan. Hätävarjelutilanne on tietysti asia erikseen. Henkilökohtaisen aseen kanto-oikeutta ei enää esitetä, Koivisto kertoo.

Kaakkois-Suomen rajavartioston lausunnon toinen kysymys koskeekin sitä minkälainen rajavartiomiehen ohjaus riittäisi.

– Mitä tarkoittaa välittömässä ohjauksessa, että pitääkö olla ihan vieressä vai riittääkö radiopuhelinyhteys? Eli huomiomme ei kiinnittynyt itse niihin toimivaltuuspykäliin vaan käytännön asioihin, jotka herättivät meillä kysymyksiä, mahtaako nämä sisältyä kokonaisuuteen vai ei, Kurki huomauttaa.

 

Koko rajavartiolaitoksen lakipaketti lähtee siitä ettei säädetä uutta lakia vaan täydennetään rajavartiolainsäädäntöä.

– Eli pyritään siihen, että mikäli turvallisuustilannetta huonontava hybridiuhka tai -toimenpide ilmenee, voitaisiin olemassa olevilla normaaliolojen toimivaltuuksilla ryhtyä torjumaan hybriditilannetta. Luonnollisesti suhteellisuus- ja järkevyysperiaatteiden mukaan toimien. Tällöin valtion johdon ei tarvitsisi tehdä erillisiä päätöksiä poikkeusoloista ja niihin reagoimisesta, mikä olisi monella tapaa ongelmallinen prosessi, Koivisto linjaa.

Koiviston mukaan näin pienessä valtiossa on erityisen tärkeää, että yhteistyö toimii viranomaisten välillä, virka-apu säädökset ovat kunnossa ja että on myös sopivasti päällekkäisiä toimivaltuuksia.

– Rajavartiolaitos on monessa mukana. Me olemme sisäisen turvallisuuden viranomainen, mutta samalla merkittävä osa maanpuolustusta ja myös aluevalvontaviranomainen. Me olemme itsekin eräänlainen hybridiviranomainen, joten on luontevaa, että me suoritamme oman lainsäädäntömme perkaamisen ja täydentämisen muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Vastaava työ on edessä myös muilla turvallisuusviranomaisilla, Koivisto kertoo.

Lainsäädännön kuntoon saaminen on Koiviston mielestä tärkeää myös siksi, että se on selkeä viesti mahdollisille hybridiuhansuunnittelijoille maamme valmiuden tilasta.

– Hyvä toimivalta ja valmius voi estää hyvinkin suunnitellun hybridiuhkatilanteen, Koivisto perään kuuluttaa.