Puolustusvoimat pesee jatkossa myös vankilapyykkiä

Puolustusvoimien sekä Rikosseuraamuslaitoksen välinen uusi yhteistyö takaa vuosittain merkittävät kustannussäästöt.

Puolustusvoimat ja Rikosseuraamuslaitos solmivat syyskuussa yhteistyösopimuksen, jonka myötä vankiloiden pyykit pestään tästedes Säkylässä sijaitsevassa puolustusvoimien vaatetuskorjaamossa.

Puolustusvoimien vaatetuskorjaamon johtaja Markku Hannus kertoo, että ajatus yhteistyöhön lähti Hämeenlinnan suunnalta. Hämeenlinnan vankilan keskuspesula, jossa vakilapyykit pestiin aiemmin, on tullut elinkaarensa päähän, ja uuden rakentaminen olisi vaatinut miljoonien satsauksia.

– Pohdimme, että tässä olisi mahdollinen yhteistyömuoto, ja meidän välillämme oli jo aiempaa yhteistyötä: vangit huoltavat puolustusvoimien telttoja muutamassa Itä- ja Pohjois-Suomen vankilassa.

Puolustusvoimien vaatetushuollosta suoritettiin kaupallisena kyselynä tietopyyntö vuoden 2013 aikana. Vuosina 2007–2014 osa puolustusvoimien vaatteista ja varusteista huollettiin ulkoisella toimijalla, mutta kilpailutuksen jälkeen todettiin, että on olemassa kustannustehokkaampi vaihtoehto, ja päädyttiin oman toiminnan kehittämiseen.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun puolustusvoimat on ottanut ulkoistamansa merkittävän toiminnan takaisin. Hannus toteaa, että vuosittaisesta noin kymmenen miljoonan euron vaatetushuollon kokonaisbudjetista säästetään täten jopa kolmannes.

– Yksi mottomme on: "Meidän on oltava valtiolle halvempi kuin kaupallisten toimijoiden, koska meillä ei ole markkinointikuluja eikä katetuottovaatimusta". Ellei näin ole, on jotain pielessä, ja se pitää meidän itse korjata.

Syntyvyyteen perustuvien ennusteiden mukaan varusmiesten määrän nähdään vähentyvän ajan mittaan, jolloin myös pyykin määrä laskee. Yhteistyön myötä vaatetuskorjaamon työntekijöille ja koneistolle riittää töitä myös tulevaisuudessa, ja Hannuksen mukaan Säkylään on jo palkattu kaksi uutta työntekijää.

– Meillä on hyvä konekanta, ja konekapasiteettia pystytään tarjoamaan Rikosseuraamuslaitokselle. Tämä tuo meille hieman lisätyötä, mutta tehostamme toimintaamme. Vankilan volyymi, 400 000 kilogrammaa vuodessa, on vain noin 10 prosenttia siitä pyykkimäärästä, mitä meille tulee varuskunnista.

 

Vaativien sotavarusteiden, muun muassa maastopukujen, viimeistely hoidetaan myös jatkossa Säkylän sekä Mikkelin vaatetuskorjaamoilla. Vangit käsittelevät erilaisia vaatekappaleita, kuten varusmiesten t-paitoja.

Hämeenlinnan vankilan johtaja Tuomo Kärjenmäki sanoo olevansa hyvin tyytyväinen yhteistyöhön. Esimerkiksi alusvaatteiden viikkaaminen on Kärjenmäen mukaan monille vangeille mieluisaa työtä, ja pitää ajatukset erossa päihteistä.

– Ammattitaidottomat vangit pystyvät tekemään pieniä töitä, ja hiljalleen opettelemaan työntekoa. Nykyvangeista aika moni ei ole koskaan tehnyt töitä. Nuorena on alettu käyttää päihteitä, ja työura sekä opiskelu on jäänyt vähäiseksi.

Kärjenmäki korostaa, kuinka tärkeää työnteko on päihderiippuvaisille vangeille, jotta he pääsevät vieroitusoireista eroon. Samalle vangit saavat itseluottamusta sekä pieniä onnistumisia elämäänsä.

– Mikäli ei ole koskaan tehnyt töitä, se on jo suuri juttu, että pystyy tekemään jotain. Ja töihin, mitä puolustusvoimat meille tuo, riittää kyllä työntekijöitä. Vankiloissa on yli 3 000 vankia tällä hetkellä Suomessa, eikä määrä ainakaan tällä hetkellä vähene.

Vangit tekevät Hämeenlinnan vankilassa töitä viitenä päivänä viikossa. Huonokuntoisemmat vangit saattavat olla töissä vain puoli päivää, jolloin toinen puolikas kuluu kuntoutuksessa.

Kärjenmäki uskoo, että tulevaisuudessa on mahdollista kehitellä uusia tapoja tehdä yhteistyötä puolustusvoimien ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä. Hän pitää uusia ideoita erittäin tervetulleina.

– Vankiloiden työtoiminta on vähitellen vähentynyt vuosien varrella. Pitäisi olla investointeja, kuinka tehdä uutta työtoimintaa, mutta ne ovat kalliita. Tämä ei vaadi isoja investointeja.