Osaatko sinä toimia kriisissä?

Jokainen voi osaamisellaan ja kyvyillään edesauttaa kokonaisturvallisuutta ja yhteiskuntamme kriisinkestokykyä.

Kokonaisturvallisuutta sekä vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä esittelevä hanke Nuku Rauhassa käynnistettiin 11. huhtikuuta. Kampanjan teemat ovat tärkeitä ja tavoitteena onkin lisätä tietämystä kokonaisturvallisuudesta ja motivoida kansalaisia osallistumaan sen luomiseen.

Kokonaisuusturvallisuus käsitteenä on muodostunut viime vuosikymmeninä, kun turvallisuudesta on alettu puhua entistä laajemmin. Turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen kertoo kokonaisturvallisuuden olevan suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, jonka avulla huolehditaan elintärkeistä toiminnoista. Kriisinkestokykymme perustuu viranomaisten, yritysten ja järjestöjen toiminnan lisäksi myös kansalaisten tietoihin ja taitoihin. Siksi on tärkeää, että kansalaiset osaavat itse varautua ja auttaa muita kriisissä.

– Orientoituminen varautumiseen, "kun sähköt ovat poikki", ja sen tärkeyden tiedostaminen auttavat jo itsessään, Valtonen toteaa.

Koska kokonaisturvallisuutta luovat viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen ohella tavalliset kansalaiset, heidän tulisi tietää miten se tapahtuu. Nuku Rauhassa -kampanjan avajaistilaisuudessa hankkeen lähettiläs Pekka Haavisto totesi, että nykypäivänä jokaisen tulisi edes mielessään miettiä, miten tietyt perustarpeet täytetään, jos jakelujärjestelmät pettävät. Valtonen on samaa mieltä.

– Viranomaisten resurssit säästyvät kriittisimpiin kohteisiin, kun yksittäiset kansalaiset hoitavat omaa varautumistaan mahdollisimman hyvin, Valtonen kertoo.

Kokonaisturvallisuuteen kuuluu paljon eri osa-alueita aina kodin turvallisuudesta öljyntorjunnan kautta ensiapuun asti. Näistä ja muista kokonaisturvallisuuteen liittyvistä aiheista järjestetään Suomessa runsaasti vapaaehtoisia kursseja. Valtonen pitää järjestöjä tärkeinä turvallisuustoimijoina Suomessa, sillä ne kouluttavat paljon ja kattavasti erilaisia varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja.

Kurssilla käymällä kansalainen voi parantaa tietotaitojaan ja siten olla valmiimpi toimimaan kriisitilanteessa. Esimerkkeinä nykypäivänä tärkeistä kyvyistä Valtonen mainitsee kyberturvallisuuden ja sähköttä toimimisen.

– Se, että huolehdimme omasta tietoturvasta ja osaamme toimia digitaalisessa yhteiskunnassa turvallisesti, on digiajan kansalaistaito, Valtonen avaa.

Luonnonilmiöiden kuten myrskyjen aiheuttamat sähköttömät ajanjaksot etenkin talvella voivat olla vakavia. Varautuminen paristokäyttöisellä radiolla, vedellä ja peruselintarvikkeilla olisi Valtosen mukaan tärkeää, ettei heti oltaisi vaikeuksissa, kun yhteiskunnassa ajoittain tulee vastaan tilanteita, jolloin häiriötilanteissa tarvitsee selvitä.