Ministeri Niinistö: Laadukas koulutus ei saa jäädä hankintojen jalkoihin

Valtioneuvoston puolustusselonteko piirtää Suomen puolustuksen suuntaviivoja tuleville vuosikymmenille. Puolustusministeri Niinistö huomauttaa, että suurten kalustohankintojen rinnalla on pidettävä huolta laadukkaasta varusmieskoulutuksesta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö on tyytyväinen mies.

Helmikuun puolivälissä julkaistun Valtioneuvoston puolustusselonteon keskeiset painopisteet ovat odotetusti puolustusvoimien valmiuden kehittämisessä ja strategisissa hankkeissa. Valmius on ollut ministerille tärkeä asia.

– Meidän tehtävämme on varautua pahimpaan, aina laajamittaiseen sotaan asti, ministeri Niinistö kommentoi Ruotuväelle.

– Avainsana on joka tapauksessa valmius.

Valmiuden parantamiseen esitetään ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Lisärahoitus ohjataan pääosin maavoimien valmiuden kehittämiseen.

– Se (raha) menee koulutukseen, ampumatarvikkeisiin ja kaluston ylläpitoon. Kalusto ei enää voi olla sillä lailla varastoissa kuin meillä syvän rauhan aikana on totuttu, vaan sen pitää olla nopeammin käytettävissä, Niinistö sanoo.

 

Jussi Niinistö totesi 21. helmikuuta Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan järjestämän seminaarin avauspuheenvuorossa, että maavoimat on muuttunut hänen ministerikaudellaan koulutusorganisaatiosta meri- ja ilmavoimien kaltaiseksi valmiusorganisaatioksi. Keskeinen osa muutosta ovat varusmiehistä ja henkilökunnasta muodostettavat valmiusyksiköt.

Valmiusyksikköjen varusmiesten rekrytointi päättyi aivan hiljattain, ja heidän koulutuksensakin alkaa vasta kesäkuussa. Niinistö myöntää, että muutos on vasta käynnissä. Hän ei halua lyödä lukkoon ajankohtaa, jolloin tavoiteltu valmiustaso on saavutettu.

– Lähtökohta on, että valmiutta kehitetään koko ajan, Niinistö sanoo.　

 

Joka vuosi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta mittaa vuosittain suomalaisten maanpuolustustahtoa. Viimeisimmässä loppuvuodesta 2016 julkaistussa raportissa maanpuolustustahdossa oli historiallinen notkahdus, kun 71 prosenttia vastaajista kertoi olevansa valmiita puolustamaan aseellisesti Suomea, vaikka lopputulos olisi epäselvä. Muutosta edelliseen vuoteen oli seitsemän prosenttiyksikköä. Niinistön mukaan tilannetta on seurattava.

– On mielenkiintoista nähdä tämän vuoden tulokset, jotta näemme, onko tämä pysyvä trendi. Jos on, niin se on sellainen asia, johon on kiinnitettävä huomiota ei vain puolustushallinnossa vaan koko valtionhallinnossa.

Maanpuolustustahto nostetaan myös selonteossa esiin keskeisenä yhteiskunnan kriisinsietokyvyn rakennuspalikkana.

– Mitä me teemme hienoilla asejärjestelmillä, jos niitä ei haluta käyttää ja puolustaa maata? Niinistö kysyy.

Korkean maanpuolustustahdon takana nähdään kaksi tärkeää elementtiä. Niistä ensimmäinen on laadukas asevelvollisten koulutus.

 

Viimeisimmissä kotiutumiskyselyissä maavoimissa palvelleet varusmiehet antoivat koulutuksen laadulle neljästä keskeisimmästä arvioitavasta kohteesta huonoimman arvosanan: 3,7 / 5. Tulos on edelleen hyvä, mutta se erottuu selvästi muiden osa-alueiden saamista yli nelosen arvioista.

Ministeri painottaa, että varusmieskoulutukseen on taattava riittävät resurssit. Puolustusvoimauudistuksessa tavoitteeksi asetettuun 2,5 kouluttajaan per varusmiesjoukkue ei monissa joukkoyksiköissä päästä. Syy on yksinkertainen: raha.

– Viime joulukuussa saimme eduskunnalta hieman lisärahoitusta, mutta tarve on paljon suurempi.

Puolustusselonteossa todetaan suorasanaisesti, että puolustusvoimien nykyinen 12 000 henkilön vahvuus on minimi, jolla puolustusvoimat kykenee suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään. Uusia leikkauksia ei ministerin mukaan tarvitse pelätä, mutta lisärahaa tarvitaan, jotta sopimussotilaiden määrää saadaan lisättyä.

– Tältä osin taistelu jatkuu, Niinistö painottaa.

 

Toisena maanpuolustustahdon rakentajana selonteko mainitsee vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt. Niinistön mukaan erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) roolia tullaan kasvattamaan. MPK on toistuvasti joutunut painimaan epävarman rahoituksen kanssa. Yhdistyksen talous on riippuvainen eduskunnan myöntämästä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuesta.

Viime vuonna puolustusministeriö esitti vapaaehtoiselle maanpuolustukselle 1,8 miljoonaa euroa. Ennen lopullista hallituksen budjettiesitystä valtiovarainministeriö niisti summasta 400 000 euroa.

Eduskunta päätti kuitenkin palauttaa tukisumman alkuperäiseen 1,8 miljoonaan. Sama näytelmä on toistunut useana vuonna.

– Olisi tietysti suotavaa päästä tästä pallottelusta, Niinistö toteaa.

– Tästä on muodostunut jonkinlainen traditio valtiovarainministeriön virkamiesten keskuudessa. Toivottavasti nykyinen ministeri (Petteri) Orpo pystyy perinteen muuttamaan, koska tähän (pallotteluun) myös eduskunta kiinnitti lausunnossaan huomiota.

Niinistö vakuuttaa, että MPK:n rahoitus on ainakin kuluvan vaalikauden ajan turvattu. Mutta jos järjestön roolia halutaan kasvattaa, eikö vastaavasti myös budjettia pitäisi suurentaa, ei vain pitää samana?

– Kyllä, se pitää paikkansa, Niinistö sanoo.