Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Puolustusvoimat

Kaukopartiomarssin päämääränä oli kehittää henkilökunnan ja varusmiesten fyysistä kuntoa ja johtamistaitoja.

Lapin jääkäripataljoona muisti kaukopartion saavutuksia korpimarssilla

Riku Väisänen

Jääkäriprikaatin joukkoyksikkö Lapin jääkäripataljoona kunnioitti veteraanien perintöä tutustumalla jatkosodan taistelupaikkoihin valmiusyksikön kaukopartiomarssilla 6.–11. heinäkuuta korpi-Lapin erämaissa. Marssille osallistui noin sata varusmiestä ja henkilökunnan jäsentä.

Kaukopartiomarssi alkoi 7. heinäkuuta Seitajärveltä, jossa päivälleen 73 vuotta aiemmin neuvostoliittolaiset partisaanit tappoivat 14 siviiliä ja kaksi sotilasta. Jatkosodan aikana lähes 200 siviiliä sai surmansa itärajan kyliin tehdyissä iskuissa ja pahin aika oli kesä 1944.

– Marsimme samaa reittiä, jota perinnejoukko-osastomme ajoi Seitajärvelle hyökänneitä partisaaneja takaa. Vaativa taival vei läpi Vintilänkairan ja Tuntsan erämaiden reittiä Savukoski–Kairijoki– Sotatunturi- Ahmatunturi- Kuskoiva. Erillinen osasto Savukoski (ErOsSau) oli partisaanien vastaiseen toimintaan erikoistunut joukko, joka lähti takaa-ajoon, kun tieto hyökkäyksestä saatiin. Marssimme siis heidän jalanjäljissään seuraten osaston sotapäiväkirjan päivämääriä ja reittejä. Kaukopartiomarssin lähtöpisteessä, Seitajärven kylässä, tunnelma oli eittämättä hiljainen – niin karuja Seitajärven tapahtumat ja kertomukset niistä oli kuunnella. Kyllä se herätti paikallaolijoissa ajatuksia, kertoo Jääkäriprikaatin koulutusosaston osastopäällikkö everstiluutnantti Ari Mure.

Lapin jääkäripataljoona muisti partisaanihyökkäyksen uhreja laskemalla Seitajärven muistomerkille seppeleen. Seitajärvellä järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana myös hyökkäyksestä selvinnyt, rouva Sirkka Lakela (os. Ollila). Itse vaativan jalkamarssin päämääränä oli kehittää henkilökunnan ja varusmiesten fyysistä kuntoa ja johtamistaitoa. Matkaa marssijoille kertyi noin 150 kilometriä ja päivämatkat olivat 22 kilometristä aina 43 kilometriin. Tästä huolimatta kaukopartiomarssin joutui keskeyttämään vain kaksi sotilasta.

– Maasto reitillä on hyvin vaihtelevaa. Alkumarssista kohtasimme koskematonta korpi-Lapin metsää. Sankkoja kuusikoita on pitkän matkaa, mutta myöhemmin vastaan tulee myös joenylityksiä – esimerkiksi Kemijoki joudutaan matkalla ylittämään. Maa nousee idempään mentäessä ja loppuosa kaukopartiomarssista kuljetaan kumpuilevassa tunturimaastossa. Marssi päättyi jääkärijoukkojen vanhaan perinteeseen, Rajakasteeseen Kuskoivatunturin laella. Kokonaisuutena marssi oli kaikille osallistujille mieleenpainuva, Mure kertoo.

Maavoimat aloitti varusmiesten valmiusyksikkökoulutuksen saapumiserästä 1/2017 alkaen osana puolustusvoimien valmiuden kehittämistä. Valmiusyksikön toiminnan käynnistymistä Mure kommentoi tyytyväisenä.

- Valmiusyksikön toiminta on lähtenyt reippaasti käyntiin. Yksiköllä oli juuri ennen valmiusvuoron voimaan astumista Ryske-harjoitus, joka oli ampuma- ja taisteluharjoitus, jossa valmiusyksikköä testattiin ja sen valmiuskelpoisuus todettiin. Yksikön arkeen on kuulunut lisäksi paljon omaa harjoittelua ja viimeisin haaste oli tämä kaukopartiomarssi. Yksikössä on hyvä henki niin henkilökunnan kuin varusmiesten kesken. Kun marssilla juttelin miesten kanssa, niin useasta suusta tuli, ettei valmiusyksikköön lähteminen kaduta, vaikka palvelusaika onkin pidempi kuin miehistöllä normaalisti, Mure kiittelee.

 

Lisäys: Tekstiin lisättiin maininta Seitajärven muistotilaisuuteen osallistuneesta rouva Sirkka Lakelasta (os. Ollila).