Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Grafiikka: Daniel Sandell, kuva: puolustusvoimat

Henkilötietojen käsittelyä puolustusvoimissa koskevat lait yhdenmukaistetaan ja kootaan yhteen.

Kaikki puolustusvoimien henkilötietorekisterit halutaan Pääesikunnan alle

Aaro Aalto

EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö vaatii uudistuksia myös puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyyn liittyviin lakeihin. Samalla lainsäädäntöä yhdenmukaistetaan ja selkeytetään. Myös DNA-näytteiden ottamiseen tulisi lainsäädäntöä.

Euroopan unionin uudistuva tietosuojalainsäädäntöä koskeva asetus aiheuttaa muutoksia myös puolustusvoimia koskeviin lakeihin.

Suomessa henkilötietojen käsittelyn pohjana on toiminut yleinen henkilötietolaki. Uuden asetuksen myötä kyseinen laki todennäköisesti kumotaan. Puolustusvoimissa on aiemmin sovellettu yleistä henkilötietolakia silloin, kun tilanteeseen ei ole ollut sovellettavissa mitään puolustusministeriön hallinnonalan tarkempaa säännöstä.

Kun eräänlainen lainsäädännöllinen pohja poistuu joiltakin osin, puolustusministeriössä koottiin viime vuoden syyskuussa työryhmä uudistamaan henkilötietojen käsittelyyn liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi huomattavaa on se, ettei EU tarjoa tässä tapauksessa pohjaa tulevillekaan laeille, sillä sen lainsäädäntö ei ulotu kansallisiin maanpuolustusasioihin.

Uudistustyöstä huolimatta lakeihin ei ole tulossa suuria sisällöllisiä muutoksia.

– Suuri muutos on se, että puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyyn liittyvä sääntely koottaisiin yhteen yhteiseen puolustusvoimien henkilötietolakiin. Pykälät ovat aiemmin olleet ripoteltuina eri lakeihin, selventää työryhmän puheenjohtaja, vanhempi hallitussihteeri Jenni Herrala puolustusministeriöstä.

Herralan työryhmä on samalla yhdenmukaistanut ja nykyaikaistanut lakien kielellistä asua.

– Eri ihmiset ovat tehneet eri lakeja eri aikoina. Nyt, kun ne on koottu yhteen, myös yhteensovittamisesta on saatu tehtyä helppoa. Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on ollut henkilötietojen käsittelyyn liittyvät yleislait käytössä jo pitkään, nyt myös puolustusvoimat saisi vastaavan sääntelytavan.

Vaikka pääpaino on selkeyttämisessä ja yhdenmukaistamisessa, sääntelystä olisi tarkoitus tehdä myös yleispiirteisempää. Se tuo mukanaan pieniä sisältömuutoksia.

– Emme näe enää tarpeelliseksi, että puolustusvoimien sisällä tapahtuvaa henkilötietojen luovuttamista säänneltäisiin.

Nykyisin esimerkiksi asevelvollisuus- ja kriisinhallintarekisterin väliseen tiedonvaihtoon on liittynyt säännöksiä. Tiedonvaihdon yksinkertaistamiseksi ehdotetaan, että Pääesikunnasta tulisi ainoa rekisterinpitäjä.

– Rekisterillä ei tässä tapauksessa tarkoiteta yhtä, tiettyä tietojärjestelmää, vaan ennemminkin samaan asiaan liittyvää tietojoukkoa. Eri rekisterit tulisivat käytännössä kuulumaan Pääesikunnan eri osastojen ylläpidettäviksi, Herrala tarkentaa.

Aiemminkin rekistereitä on kyllä hallinnut pääosin Pääesikunta, mutta lisäksi myös joukko-osastot ja muut hallintoyksiköt. Hallitusesitysluonnoksen mukaan joukko-osastoilla ja muilla hallintoyksiköillä ei välttämättä ole aina tarvittavaa osaamista ja mahdollisuuksia varmistaa sitä, että henkilötietojen käsittely olisi asianmukaista. Hallituksen esityksen luonnos ei myöskään kannata, että yhteen ja samaan henkilötietorekisteriin liittyy alueellisia eroavaisuuksia.

DNA-näyte on aiemmin otettu kriisinhallintatehtäviin osallistuvilta heidän suostumuksellaan. Mikäli henkilö menehtyy, on hänen tunnistamisessaan voitu käyttää näitä tietoja.

– Nyt on kirjoitettu pykälä, että näitä nimenomaan saisi kerätä rekisteröidyn suostumuksella – ja tiedot olisi myös välittömästi hävitettävä, mikäli rekisteröity niin vaatii. Keräämiselle syntyisi laillinen pohja. Mitään laajamittaista DNA-keruuta ei ole siis suunnitteilla, Herrala sanoo.