Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Niko Häggman

Toisen vuosikurssin kadetti Thomas Liljestrand odottaa innolla Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistumista ja tulevia työtehtäviä.

Kadetti mielii työn tuoksinaan

Riku Väisänen

Thomas Liljestrand on ollut tyytyväinen valittuaan upseerin opinnot. Liljestrand viihtyy luonnossa ja haluaa tehdä töitä nuorten kanssa, joten ammattisotilaan uralla on hänelle paljon annettavaa.

Thomas Liljestrand / Toisen vuosikurssin kadetti / Maanpuolustuskorkeakoulu

"Varusmiesaikana pidin kovasti puolustusvoimien kulttuurista ja siitä, että ollaan metsässä ja tehdään oikeasti asioita ulkona. Moni kouluttajani oli todella motivoitunut ja hyvä hommassaan, joten varusmiespalveluksesta jäi tosi hyvä fiilis – muutamasta kouluttajasta tuli minulle tavallaan esikuvia.

Tosissani kiinnostuin sotilaan ammatista, kun RUK:ssa käytiin esittelemässä MPKK:ta. Yksi kavereistani on valmistunut luutnantiksi pari vuotta takaperin, joten hänen ja toisen ystäväni siivittämänä päätin hakea kadikseen.

Aloittaessani kadiksen olin jo kuullut kavereiltani paljon opiskelusta Maanpuolustuskorkeakoulussa. Ainoa asia, mikä alussa ehkä yllätti, oli työmäärä tietyissä aineissa. Ensimmäinen vuosi oli paljolti perusopintoja ja kaikille yhteistä teoriaopetusta.

Toisella vuosikurssilla opiskelu on vielä ollut aika teoriapainotteista, mutta keväämmällä odottaa opinnot Maasotakoulussa, jossa vastaan tulee enemmän niitä käytännön opintoja.

Puolustushaarojen yhteisistä opinnoista aletaan kevätkaudella eriytymään ja oma aselaji tullaan valitsemaan joulukuun alussa. Mielestäni on hyödyllistä päästä opiskelemaan alussa vähän kaikkea, ja myöhemmin eriytyä oman aselajin ammattilaiseksi. Itseäni kiinnostaisivat pioneeri- tai logistiikkaopintosuunnat.

Kouluarjen ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa minulla ei ole ollut vaikeuksia. Itselläni koti ja tyttöystävä ovat lyhyen automatkan päässä, joten kotiin singahtaminen koulupäivän jälkeen on helppoa. Muutenkin kun olen pääkaupunkiseudulta kotoisin, kavereiden ja läheisten näkeminen on helpompaa, kuin vaikka rovaniemeläisillä opiskelijoilla.

Opintojen lomassa käymme paljon Helsingin opiskelijatapahtumissa ja kadettitoverikunta tekee monen yliopiston kanssa yhteistyötä. Haalaritkin meiltä löytyy! Sitä kautta on helppo tutustua muiden yliopistojen opiskelijoihin ja opiskelijaelämään. Joskus iltamenoja pitää välillä tietysti vähän sovitella kouluarkeen, kun kahdeksalta aamulla odottaa jo luennot.

Kovasti odotan valmistumista ja työn tuomia kokemuksia. Tulevaisuutta ajatellen Parolan Panssariprikaati voisi olla mielekäs työpaikka. Se on aika lähellä Helsinkiä, missä minulla on vanhemmat ja kaverit ja kaikki muu. Toki myös Vekara olisi mielenkiintoinen paikka olla töissä – siellä kun on kaikki maavoimien aselajit, jolloin esimerkiksi yhteistoiminta on siellä ihan eri tasolla kuin muualla. Katsotaan minne tie vie."