Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Grafiikka: Sakari Saukkonen

Ukrainan kriisin jälkeen Yhdysvallat on ryhtynyt lisäämään joukkojaan Euroopassa. Joukkojen komentaja Curtis Scaparrotti sanoo, että Yhdysvaltojen on muutettava asentoaan ja ajateltava valmiutta uudella tavalla.

Jenkkien tankit palasivat Eurooppaan

Olli Kemppainen

Kylmän sodan huippuvuosina Yhdysvalloilla oli Euroopassa yli 400 000 sotilasta. Neuvostoliiton ja Varsovan liiton romahdettua sekä Saksan yhdistyttyä joukkojen määrä laski aina Ukrainan kriisiin saakka. Nyt amerikkalaisten tankit ovat palanneet Euroopan maaperälle, mutta joukkojen määrä on vielä alle 70 000 sotilaan.

Suomessa elokuun alussa vieraillut Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen EUCOMin komentaja, kenraali Curtis Scaparrotti totesi Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa, että Euroopan näyttämö on muuttumassa.

Tilanteesta seuraa Scaparrottin mielestä se, että Yhdysvaltojen asevoimien on muutettava asentoaan, tapaansa ajatella valmiutta ja tapaansa harjoitella. Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen päämajalle muutos on merkinnyt sitä, että nyt keskitytään pelotteeseen ja puolustukseen.

Yhdysvaltojen ratkaisu tilanteeseen on operaatio Atlantic Resolve, jolla kylmän sodan jälkeen alas painettua joukkojen määrää Euroopassa on nostettu.

 

Yhdysvallat ei lähtenyt Euroopasta kylmän sodan jälkeen kokonaan, vaikka sotilaiden määrä laski viime vuoden loppuun mennessä noin 62 000:een. Viimeiset amerikkalaiset panssarivaunut laivattiin pois Saksasta keväällä 2013, mutta ei mennyt kuin vuosi, kun suunta oli jo takaisin. Presidentti Barack Obama ilmoitti heinäkuussa 2014 ERI-rahoituksesta Euroopassa olevien joukkojen vahvistamiseksi.

Strategian opettaja, kapteeni Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta sanoo, että tämän vuoden lopun tavoitteena on, että Euroopassa olisi kolme täysin varustettua Yhdysvaltojen maavoimien prikaatin taistelujoukkoa.

– Viimeaikaisia joukkojen lisäyksiä on perusteltu sillä, mitä Krimillä ja Itä-Ukrainassa tapahtui eli turvallisuusympäristö on Euroopassakin muuttunut, Pihlajamaa sanoo.

Yhdysvaltojen sotavoimien läsnäololla on Pihlajamaan mielestä kolme perustetta. Yhtäältä pyritään takaamaan Naton toimintakyky ja uskottavuus, toiseksi viestitään sitoutumista euroatlanttiseen turvallisuusyhteisöön ja kolmanneksi Euroopan-joukoilla pystytään nopeaan reagointiin Euroopan lähialueilla mahdollisesti muuttuviin tilanteisiin.

– EUCOMin vastuualueen rajoilla on aika arvaamattomiakin maantieteellisiä alueita, Pihlajamaa sanoo.

Yhdysvallat toivoo myös eurooppalaisten kantavan itse enemmän vastuuta turvallisuudestaan. Monet eurooppalaiset valtiot taas ovat halukkaita säilyttämään Yhdysvaltojen läsnäolon Euroopassa, koska ne tukeutuvat Natoon ja Yhdysvallat on merkittävä osa Natoa.

 

Keskeisimmät Yhdysvaltojen joukot Euroopassa ovat olleet Pihlajamaan mukaan Stryker-rykmentti eli motorisoitu joukko Saksassa Vilseckissä ja laskuvarjojääkäriprikaati Italiassa Vicenzassa. Osa prikaatista on Saksassa Grafenwöhrissä. Saksan Ansbachissa on taistelu- ja kuljetushelikopteriprikaati.

Lisäksi on pienempiä tukikohtia, jotka ovat pääosin ilmavoimien tai laivaston tukikohtia, ohjuspuolustusjärjestelmän osia sekä varikoita ja päämajoja.

Tänä vuonna Eurooppaan on tuotu joukko, jota Pihlajamaa kutsuu panssaroiduksi prikaatin taisteluosastoksi. Sen vahvuus on EUCOMin ilmoituksen mukaan noin 3 500 miestä ja noin sata tankkia tai telatykkiä.

– Se toimii Virosta aina Bulgariaan saakka. Prikaatin esikunta ja tukiosat ovat Puolassa, yksi pataljoona oli Baltian maissa ennen Naton eteentyönnetyn läsnäolo valmistumista. Toinen pataljoona on Bulgaria–Romania–alueella ja kolmas pataljoona Grafenwöhrissä Saksassa, Pihlajamaa kertoo.

Lisäystä on myös noin 2 200 sotilaan ja vajaan sadan helikopterin vahvuinen helikopteriprikaati, jonka pääosat ovat Saksassa, mutta se toimii myös Romaniassa, Puolassa ja Latviassa. Lisäksi noin 750 sotilaan tukipataljoona sijoittuu pääosin Puolaan, ja Norjassa on pieni merijalkaväen joukko, joka harjoittelee arktisissa oloissa toimimista.

Yhdysvallat toimii myös Puolassa Naton EFP-joukon johtovaltiona tuhannen sotilaan joukolla.

 

Amerikkalaisten joukkojen määrä nousee tänä vuonna noin kymmenen prosenttia. Joukot ovat kuitenkin toisenlaisia kuin perinteisesti tukikohtiin sijoitetut joukot eli ne vaihtuvat yhdeksän kuukauden rotaatiolla.

– Joukot kiertävät varmasti aika tiiviisti erilaisissa harjoituksissa ja koettavat myös sitä kautta näyttää valmiutta, Pihlajamaa arvioi.

Ensimmäiset joukot saapuivat alkuvuodesta, joten syksyn aikana joukkoja vaihtuu tuoreisiin voimiin.

Pihlajamaan mukaan uusia joukkolisäyksiä ei ole tiedossa. Hän uskoo, että tilannetta seurataan, mutta nyt toimeenpannut lisäykset on päätetty edellisen presidentin aikana. Presidentti Donald J. Trumpin aikomuksista ei ole tietoa.