Iso-Britannia rahoittanee puolustusrahastoa EU-erosta huolimatta

Iso-Britannian mahdollinen ero Euroopan unionista luo haasteita eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön.

Eurooppalainen puolustusyhteistyö tulee muuttumaan, kun tulevien vuosien aikana Iso-Britannian eroaminen Euroopan unionista (EU) varmistuu. EU:lla on edelleen vahvat jäsenmaat, mutta EU-maista puolustusbudjetiltaan suurimman ero tuo tummia pilviä puolustusyhteistyön päälle.

– Iso-Britannia ja Suomi toivovat, että EU:sta eroamisen negatiiviset vaikutukset puolustusyhteistyöhön jäävät mahdollisimman pieneksi eikä niitä käytetä neuvottelukorttina. Iso-Britannia haluaa korostaa, että eroaminen vaikuttaa vähiten turvallisuuteen ja puolustukseen, Suomen Lontoon suurlähetystössä työskentelevä puolustusasiamies, eversti Janne Ilomäki arvioi.

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teemu Häkkisen mukaan Iso-Britannian eroamisneuvottelut ovat vielä pahasti vaiheessa. Kovinta vääntöä käydään eroamisesta koituvista maksuista ja eroneuvottelujen yhteydessä esillä oleviin asioihin kuuluu myös se, kuinka paljon maa tukee jatkossa EU:n yhteistä puolustusta rahallisesti.

– Iso-Britannia on tässä vaiheessa lupaillut osallistua EU:n kaavailemaan puolustusrahastoon 5,5 miljardilla eurolla. Eroamisneuvottelut ovat kuitenkin vielä kesken, joten summa saattaa vielä muuttua. Periaatteellisella tasolla maa on halukas jatkamaan vahvaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Puolustusmateriaalihankintoihin Iso-Britannia osallistunee todennäköisesti tavalla tai toisella, Häkkinen miettii.

Ilomäen mukaan Iso-Britannian talous on herkkä pienille muutoksille, kuten on nähty punnan arvon nopeista muutoksista kansanäänestyksen jälkeen. Oman puolustusteollisuuden merkitys on suuri Iso-Britannian taloudelle ja puolustukselle. Maan puolustusteollisuus on vahvasti linkittynyt Eurooppaan.

Brittiläistä Eurofighter typhoon -hävittäjää rakennetaan neljässä maassa, joista Saksa, Italia ja Espanja ovat EU:n jäsenmaita, mutta neljäs, Iso-Britannia, on eroava jäsenmaa. Eurofighteria käyttävät muun muassa Saksan ja Espanjan ilmavoimat

– Eurooppalaisen puolustustarviketeollisuuden suorituskyvyt ja toimintamahdollisuudet on taattava Iso-Britannian EU-eron yhteydessä, Ilomäki toteaa.

Nato tuottaa Eurooppaan niin kutsuttua kovaa turvallisuutta. Euroopassa on puhuttu EU:n omasta armeijasta, jota Iso-Britannia on vastustanut tarmokkaasti. Iso-Britannia on hyvin vastahakoisesti rakentamassa mitään päällekkäisyyttä Naton ja EU:n välille turvallisuuden ja puolustuksen saralla. Maa on myös vastahakoinen syventämään EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä.

– Eroamisneuvotteluissa on tuotu esille, että Iso-Britannia haluaa rakentaa kumppanuussuhteen EU:n ja Naton välille sekä EU:n ja Iso-Britannian välille, erityisesti puolustus- ja turvallisuusasioissa, Ilomäki kertoo.

Häkkisen mukaan Naton ja EU:n väliset suhteet eivät ole tällä hetkellä täysin kunnossa. Kypros ja Turkki ovat hiertäneet tahojen välejä siitä lähtien, kun Kypros liittyi jäseneksi. Kyproksella on jäätynyt kriisi ja Turkissa pahoja ihmisoikeusongelmia. Haasteet Kyproksen ja Turkin kanssa pitää hoitaa, ettei Naton ja EU:n välille tule ylitsepääsemätöntä ongelmaa.

Suomi on lähtenyt laajentamaan eurooppalaista yhteistyötään Iso-Britannian suuntaan. Viime kesänä maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa Suomi liittyy Iso-Britannian johtamiin Joint Expeditionary Forces (JEF) -joukkoihin.

– JEF-joukot voidaan lähettää nopeallakin päätöksenteolla pieneen kriisinhallintatehtävään. Joukot tuovat hyvän lisän eurooppalaiseen puolustusyhteistyöhön ja erityisesti EU:n nopean toiminnan joukkojen vierelle, Häkkinen pohtii.

Vuosi sitten maat sopivat puolustusyhteistyötä koskevasta puitejärjestelystä. Asiakirja on enemmänkin luonteeltaan julistuksenomainen poliittisen yhteistyötahdon ilmaisu. Iso-Britannia pyrkii jatkamaan tätä linjaa EU-eron jälkeenkin, jotta eurooppalainen puolustusyhteistyö jatkuu mahdollisimman entisellään.

Ilomäen mukaan Suomen pitää huolehtia kansallisen hyödyn toteutumisesta yhteistyössä. Suomi on ennen kaikkea suoritus- ja yhteistoimintakyvyn osalta rakentamassa yhteistyötä Iso-Britannian kanssa.

– Tulevaisuudessa suomalaisten pitää olla pragmaattisia, järkeviä ja loogisia. Yhteistyötä on tarvittu Euroopassa ennen ja tarvitaan tulevaisuudessakin, niin EU-maiden kuin unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Euroopan unioniin kuuluu edelleen 27 maata, vaikka yksi iso maa onkin eroamassa, Ilomäki korostaa.