Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Puolustusvoimien kuvakeskus

Buk-M1 -järjestelmät hankittiin Suomeen vuonna 1996.

Ilmatorjunnan lähihistoriaa Tuusulan ilmatorjuntamuseoon

Timo Muona

Puolustusvoimien käytöstä poistunut BUK M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä saapuu näytteille Tuusulan ilmatorjuntamuseoon.

Ilmatorjuntamuseo Tuusulassa sai näyttelykalustoonsa vahvistusta, kun Ilmatorjuntaohjusjärjestelmä ITO 96 Buk-M1:n ohjusvaunu saapui museolle perjantaina 27. tammikuuta. Muut järjestelmään kuuluvat vaunut tulevat myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Museonjohtaja Esa Kelloniemi kertoo, että venäläisvalmisteinen järjestelmä otettiin ilomielin vastaan ilmatorjunnan perintöä vaalivaan museoon.

– Buk-M1 oli puolustusvoimilla operatiivisessa koulutuskäytössä parisenkymmentä vuotta ja sillä ammuttiin useita ammuntoja. Vuonna 1996 Suomi sai sen hankittua edullisesti Venäjältä, sillä osa hankinnasta tapahtui velankuoletuksena, Kelloniemi taustoittaa.

Vuonna 1996 hankitulla Bukilla korvattiin vanhentunut ITO 79 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Kelloniemi kertoo, että Buk-järjestelmän pääasiallisena tehtävänä Suomessa oli pääkaupunkialueen suojaaminen.

– Nyt kun Buk-järjestelmää ei modernisoitu, se korvattiin yhdysvaltalais-norjalaisella ITO 12 Nasams 2 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Buk M1 poistui sotavarustekäytöstä, ja se osa järjestelmistä, joita ei uusiokäytetä tai tuhota, pyritään museoimaan, Kelloniemi selvittää.

Buk-M1 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on Kelloniemen mukaan saanut viime vuosina kyseenalaista kuuluisuutta. Itä-Ukrainassa vuonna 2014 sillä ammuttiin alas Malaysia Airlinesin reittilento ja turmassa kuoli lähes 300 ihmistä.

Lauantaina 4. helmikuuta ilmatorjuntamuseolla pidetään Buk-järjestelmän esittelytilaisuus. Ilmatorjuntamuseo järjestää itsenäisyyden juhlavuoden 2017 aikana useita tapahtumia ja esitelmiä ilmatorjunnasta kiinnostuneille.