Ehdotettu budjetti parantaisi valmiutta

Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2018 vastaa puolustusselonteon mukaisesti turvallisuusympäristön muutokseen ja sen edellyttämään valmiuden parantamiseen.

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2018 on yhteensä 2 877 miljoonaa euroa, mikä on kaksi prosenttia enemmän viime vuoteen verrattuna. Puolustusministeri Jussi Niinistön erityisavustaja Juha Martelius pitää lisäystä tarpeellisena ja tervetulleena.

– Tämä lisäys on nimenomaan osa valmiuden kehittämistä ja toisaalta myös materiaaliseen valmiuteen panostamista, mitä on määrätietoisesti pyritty viemään eteenpäin. Lisäys tulee tarpeeseen. Ainakin tässä [budjetti]ehdotuksessa esittämämme asiat ovat pääsääntöisesti mukana, Martelius analysoi.

Materiaaliseen valmiuteen panostetaan

Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista on suunniteltu käytettävän noin 941 miljoonaa euroa materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä 483 miljoonaa euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 458 milj. euroa.

– Materiaalisen valmiuden kehittäminen on laaja kokonaisuus. Se on olennainen osa kehitysohjelmia, joissa tavoitteita on kymmeniä erilaisia. Materiaalista valmiutta kehitetään puolustushaaroissa niin taistelujärjestelmien, joukkotuotantojärjestelmien, maalittamisen kehittämisohjelmien ja kymmenien muiden hankkeiden avulla. Kehittämisohjelmat jakautuvat käytännössä kaikille eri puolustushaaroille. Maavoimien valmiuden kehittäminen on nyt erityisenä kohteena, Martelius kertoo.

Budjettiehdotuksessa näkyy samanaikaisesti myös hallituksen kilpailukykysopimus, joka kaikkiin hallinnonaloihin kohdistuvien toimintamenosäästöjen kanssa vähentää määrärahoja noin 16,3 miljoonaa eurolla vuoteen 2017 verrattuna.

– Kilpailukykysopimuksen toimeenpano on olennaisin osa toimintamenosäästöjä aivan kuten muillakin hallinnonaloilla. Hallinnollinen henkilötyövuosimäärä vähenee noin 70:llä henkilötyövuodella, mikä johtuu jo aiemman henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta. Toisaalta myös esimerkiksi Puolustusvoimien rakennuslaitoksen henkilöstömäärä vähenee. Lisäksi olemme huomioineet hallitusohjelmassa mukana olevat toimintamenosäästöt, Martelius avaa toimintamenojen supistumista.

Menojen yhteismäärä nousee hieman kuluvaan vuoteen verrattuna.

– Tiivistetysti voi sanoa, että nyt tavallaan korvataan niitä aiempia suorituskykypuutteita, jotka ovat heikentäneet meidän materiaalista valmiuttamme toimia. Määrärahalisäys palauttavat materiaalista valmiutta sellaiselle tasolle, millä sen pitäisikin olla, Martelius kertoo.

Puolustusvoimille esitetään kahta uutta tilausvaltuutta. Merivoimien strateginen suorituskykyhanke Laivue 2020 sisältyy pääosin tähän tilausvaltuuteen. Muita suurimpia alkavia hankkeita ovat muun muassa pintatorjuntaohjusjärjestelmä 2020, maapuolustuksen infrastruktuuri, sotilastiedustelun maalittamistuki sekä ilmavoimien tukikohtien varustaminen.

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 57 miljoonaa euroa, missä on lisäystä noin viisi miljoonaa euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaatiosta.

Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2018 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,26 prosenttia.