Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Valtteri Nevalainen

Palkintojenjako järjestettiin Pääesikunnassa. Palkittujen lisäksi paikalla oli aloitesäätiön hallituksen jäseniä sekä kutsuvieraita.

Aloitteentekijöitä palkittiin stipendeillä

Roni Raunola

Maanpuolustuksen aloitesäätiön vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa jaettiin tunnustusta parhaille aloitteille tänään torstaina. Perinteisten aloitteiden lisäksi palkittiin vuoden toiminnallinen kehittäjä.

Aloitesäätiön hallituksen puheenjohtaja, puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kertoi, että puolustusvoimissa rekisteröidään vuosittain noin 400 aloitetta, jotka käsitellään aloitetoimikunnassa. Tämän vuoden esityksistä kolme valikoitui palkittaviksi.

– Säätiön tavoitteena on edistää toimintakulttuuria ja kannustaa puolustusvoimien henkilökuntaa aloitteellisuuteen, innovatiivisuuteen ja luovuuteen, Lindberg totesi.

Komentajakapteeni Lauri Luttinen palkittiin tekemästään raskaan korvetin suunnittelutyöstä. Luttisen laajaa työtä on kyetty hyödyntämään Laivue 2020 -hankkeen esisuunnitteluvaiheessa.

Luttinen on käyttänyt suunnitelman laatimiseen omaa vapaa-aikaansa hyödyntäen suunnittelussa itse hankittua ammatillista osaamista. Hän kertoo, että pitkäaikainen kiinnostus laivoja kohtaan on toiminut innoittajana suunnittelemiseen jo nuoresta pojasta lähtien.

– Sain 11-vuotiaana Alistair MacLeanin kirjan Saattue Murmanskiin, missä kevytristeilijä Ulysses taivalsi Jäämeren synkässä yössä ja kävi kovaa taistelua. Tämä tarina johti siihen, että seuraavana aamuna käytännössä tiesin, mikä minusta saattaa isona tulla.

Sittemmin Luttinen on toiminut puolustusvoimissa eri virkatehtävissä ja jatkanut laivasuunnittelua ja -piirtämistä vuosikausien ajan. Pelkästään korvettiin liittyvä piirtäminen, suunnittelu ja laskeminen on vienyt tuhansia työtunteja.

– Sotalaivan tulee olla aina hyvä kompromissi eri asioiden väliltä. Niitä ovat vihollisen havaitseminen, taisteluun ryhtyminen ja vihollisen tuhoaminen. Havaitseminen vaatii hyvää sensorijärjestelmää alkaen ihmissilmistä päätyen mitä moninaisimpiin elektronisiin laitteisiin, Luttinen taustoittaa.

– Ryhtyminen taisteluun muun muassa vaatii saavuttamaan suunnittelunopeuden ja että alus pystyy toimimaan niissä meriolosuhteissa, joihin tilaaja haluaa sen kykenevän. Lopuksi täytyy tuhota vihollinen riittävällä asejärjestelmällä.

Järjestelmäkeskuksen lausunnon mukaan Luttisen suunnitelman nerokkuus piilee useassa eri yksityiskohdassa ja kokonaisuuden saamisessa sellaisiin mittoihin, että se soveltuu merivoimien määrittelemiin reunaehtoihin.

Maanpuolustuksen aloitesäätiön hallitus pitää Luttisen tekemää suunnittelutyötä ja siinä osoitettua oma-aloitteisuutta sekä pitkäaikaista paneutumista esimerkillisenä osoituksena siitä, kuinka teoriataustan ja oman kokemuksen yhdistämisellä kyetään ratkaisemaan haastaviakin ongelmia ja luomaan innovatiivisia ratkaisuja.

Luttisen lisäksi stipendillä palkittiin ylikersantti Petteri Burman. Burman on Maasotakoululla palveleva ohjusaliupseeri, joka on vuosien 2012–2016 aikana tehnyt puolustusvoimien aloitetoimikunnan kautta 31 eri aloitetta.

Aloitteista suurin osa on ollut materiaalikäytettävyyttä ja osin palveluturvallisuutta palvelevia kehitysehdotuksia. Näistä 29 on hyväksytty paikallisella tasolla ja 25 on hyväksytty ylemmän tason aloitetoimikunnassa.

Myös vänrikki Tuomas Porkka palkittiin stipendillä. Porkka on tehnyt varusmiespalvelusta suorittaessaan kehittämisehdotuksen ilmatorjunnan johtamiskontti 06:n etuteltan sotavalojen kehittämiseksi.

Vuoden toiminnallisena kehittäjänä palkittiin kapteeni 7. pääjohtokeskuksessa palveleva Sami Harju sekä Ilmasotakoulussa palveleva Jari Melgin. Stipendi päätettiin jakaa kahden kesken, sillä ilmavoimien esikunnan esityksen mukaisesti yhteistyö Harjun sekä kanssa on sujunut erinomaisesti.

Harju ja Melgin ovat molemmat osallistuneet Keva 2010 -tutkajärjestelmän käyttöönottoon liittyvään toiminnan kehittämiseen.