Jääkäriprikaatin alokkaille ei tarjota enää tammikuussa 10+4-viikkorytmiä

Kolmen saapumiserän ajan Jääkäriprikaatin Sodankylän varuskunnassa on eletty "kymmenen päivää palveluksessa, neljä päivää lomalla" -viikkorytmin mukaan. Ensi vuoden alkaessa jaksottelu päättyy ja uudet alokkaat palaavat vanhan kaavan mukaiseen viikkorytmiin

Jääkäriprikaatissa otettiin vuoden 2016 alussa kokeiluun kymmenestä peräkkäisestä palveluspäivästä ja neljästä peräkkäisestä viikonlopulle ajoittuvasta lomapäivästä koostuva varusmiesten palvelusajan jaksottelu. Kyseinen viikkorytmi on ollut käytössä yhteensä noin 2600 varusmiehellä vuosien 2016 ja 2017 aikana. Palvelusajan jaksottelua ei tulla jatkamaan, koska jaksottelulla ei saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Jaksottelu päättyy 1.1.2018 alkaen.

– Tavoitteenamme oli tehostaa varusmieskoulutusta vähentämällä palveluksen pirstaleisuutta lisäämällä täysiä koulutuspäiviä. Lisäksi halusimme mahdollistaa varusmiesten tosiasiallisen levon lomien aikana, pienentää pitkistä lomamatkoista aiheutuvaa poistumaa sekä saada kustannussäästöjä, kertoo Jääkäriprikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Reima Vanhanen.

Selkeästi osoitettavaa hyötyä varusmiesten koulutustuloksissa, poistumassa ja kustannuksissa ei ole ollut havaittavissa. Palkatun henkilöstön jaksamiseen muista työpisteistä poikkeava työskentelyrytmi vaikutti heikentävästi – muilta osin tuloksissa ei ollut havaittavissa radikaalia muutosta kumpaankaan suuntaan. Vanhanen nostaa summattaessa kokeilun hyötyjä ja haittoja keskeiseksi havainnoksi henkilöstön jaksamiselle aiheutuneen lisärasitteen, jonka johdosta jaksottelusta päätettiin luopua.

– Varusmiehet ovat täällä palveluksessa puolesta vuodesta vuoteen, eivätkä he tavallaan tiedä mitä on ollut aikaisemmin tai mihin verrata palvelusaikaansa – he elävät koulutuskaudet ja palveluksen määrätyllä rytmillä. Kouluttajat puolestaan tekevät työtä koko ajan vuositolkulla.

Keskeisenä tekijänä henkilökunnan jaksamisessa Vanhanen näkee kouluttajien perhe-ja työelämän yhteensovittamisen.

– Suuri osa kouluttajista on nuoria, joilla saattaa olla jo perhe ja lapsia. Rytmitys osoittautui perheiden yhdessäoloajan kannalta haastavaksi, kun kouluttajien sekä heidän perheidensä rytmit menivät keskenään ristiin – kun kouluttaja oli lomalla, perhe oli töissä ja koulussa, ja kun perhe oli lomalla, oli kouluttaja taas töissä, Vanhanen toteaa.

Kokeilu koski kolmea täyttä saapumiserää, joilta kerättiin palautetta kokeilusta. Palaute varusmiehiltä on Vanhasen mukaan ollut pääosin positiivista – etenkin Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta tulevilta varusmiehiltä, joiden lomamatkat kestävät useita tunteja. Ainoa ryhmä, jonka osalta kokeilu koettiin hankalaksi, olivat kuljettajat.

– Varuskunta tarvitsee kuljetuspalveluita, ja kun joukko-osasto sijaitsee kahdella paikkakunnalla, tarvitaan kuljettajia aina. Yrityksestä huolimatta rytmiä ei saatu heidän osaltaan kunnolla pyörimään. Sotilaspoliisien kohdalla ilmenivät samat ongelmat.

Jatkossa varusmiespalvelus Jääkäriprikaatissa tullaan järjestämään koulutuskausittain tehokkaimmalla tavalla ja uusi rytmitys tulee olemaan eräänlainen uuden ja vanhan symbioosi. Peruskoulutuskaudella palveluksen jaksottelu tulee muistuttamaan pääpiirteiltään enemmän perinteistä järjestelmää, jossa palvelusta on viisi päivää ja kaksi päivää viikossa on vapaata. Palveluksen edetessä rytmi kehittyy lähemmäksi "kymmenen päivää palveluksessa, neljä päivää vapaalla" -rytmitystä.

– Jatkossa peruskoulutuskausi järjestetään perinteisellä tyylillä. Erikoiskoulutuskaudella ja etenkin joukkokoulutuskaudella lähestytään kymmenen palveluspäivän ja neljän vapaapäivän mallia, Vanhanen arvioi.