Ennakkoäänestys alkoi – varusmiesikäisten äänestysinnosta kannetaan huolta

Joukko-osastot tiedottavat varusmiehiä heidän mahdollisuuksistaan äänestää. Varusmiesliitto ehdottaa, että sotilaskodeille hankittaisiin lupa ennakkoäänestysten järjestämiseen. Vaalitutkija Sami Borgin mukaan se voisi kasvattaa nuorten äänestysaktiivisuutta.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys käynnistyi tänään 17.1. ja jatkuu ensi viikon tiistaihin 23.1. saakka. Vaalipäivä on sunnuntaina 28.1.

Varusmies saattaa viettää vaalipäivän myös varuskunnassa, joten äänestäminen voi vaatia jonkin verran etukäteissuunnittelua. Joukko-osastot suosittelevat ennakkoäänestystä sellaisille varusmiehille ja sellaiselle henkilökunnalle, joka viettää vaalipäivän kasarmilla. Pääesikunnan oikeudellinen osasto antoi lokakuussa käskyn, joka velvoittaa joukko-osastot tiedottamaan äänestysmahdollisuuksista henkilökunnalle sekä varusmiehille. Lisäksi esimerkiksi Jääkäriprikaatin Rovaniemen varuskunnan liepeille saapuu muutamana päivänä äänestysauto, joka mahdollistaa ennakkoäänestämisen.

Varusmiesliitto julkaisi kannanoton, jossa se oli selvittänyt ennakkoäänestysten järjestämismahdollisuuksia kaikissa sotilaskodeissa. Lausuntoja oli pyydetty Sotilaskotiliitolta sekä oikeusministeriöltä.

– Sotilaskotiliitto oli vahvasti ennakkoäänestysten järjestämisen puolella. Ongelma on, että lain mukaan ennakkoäänestyspaikan kuuluu olla kaikille avoin, kertoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Jaakko Kivistö.

Sotilaskodeista vain muutama on kaikille kävijöille avoin, loput sijaitsevat suljetuilla varuskunta-alueilla. Esimerkiksi sairaaloilla ja vankiloilla on erityisluvat ennakkoäänestysten järjestämiseen, ja Varusmiesliitto toivoisi, että samanlaisia lupia voitaisiin hankkia myös sotilaskodeille.

Kivistö toteaa, että varusmiespalvelus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden lujittaa nuorten äänestysaktiivisuutta. Suuri osa varusmiehistä on vasta täysi-ikäistynyt, ja monelle elämän ensimmäinen vaalipäivä äänioikeutettuna osuu palvelusajalle.

– Jos jättää äänestämättä, todennäköisyys jättää äänestämättä seuraavalla kerralla kasvaa runsaasti. Jos äänestämässä taas käy, on se seuraavalla kerralla helpompaa, Kivistö kuvailee.

Kivistön mukaan palvelusaika olisi oiva hetki houkutella varusmies äänestämään.

– Jos vaikkapa komppanian päällikkö sanoo, että sotilaskodissa on mahdollisuus äänestää, niin jos käy ostamassa pullaa, miksi ei samalla äänestäisikin? Lisäksi äänestämisessä vaikuttaa myös se, mitä ystävät tekevät.

Nuorten äänestysaktiivisuus on matalaa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen raportti vuoden 2017 kuntavaaleista paljastaa, että 18–24-vuotiaiden ikäluokka äänesti kaikista ikäluokista heikoiten kyseisissä vaaleissa.

– Nuoret eivät koe äänestämistä vanhempien ikäluokkien tavoin velvollisuudeksi. Muissa kuin presidentinvaaleissa heillä on myös vaikeuksia valita sopivaa puoluetta ja ehdokasta, erittelee Sami Borg, vaalitutkija Tampereen yliopistosta.

Borg lisää, että äänestysaktiivisuuden on tosin todettu kasvavan, kun ikää tulee lisää. Nykynuorten matala äänestysaktiivisuus johtuu siis tämän sukupolven ajattelumaailman lisäksi myös siitä, että nuorilla ihmisillä ylipäätään on tapana äänestää harvemmin.

Borg jakaa Kivistön näkemyksen siitä, että varuskunta olisi oiva paikka tavoittaa suuri osa nuorta ikäluokkaa ja totuttaa heitä käymään vaaliuurnilla.

– Varusmiesten tiheät viikonloppulomat nykyisin tosin mahdollistavat äänestämisen joko vaalipäivänä tai sitten ennakkoon aiempaa paremmin. Käsitykseni mukaan puolustusvoimat myös suhtautuu äänestämiseen myönteisesti ja kehottaa käyttämään äänioikeuttaan, Borg lisää.