Viittä vaille valmis

Vuonna 2012 alkanut Talvisotayhdistyksen muistomerkkihanke on alle kahden kuukauden päässä valmiista. Silloin Kasarmitorin täyttää arvovaltaiset vieraat valtiojohdon huipulta. Paikalla on myös talvisodan sankareita, veteraaneja ja lottia.

Muistomerkkitoimikunnan sihteerin Ilkka Kourin mukaan kaikki työvaiheet on tästä eteenpäin jo sovittu. Seuraavaksi vieressämme makaavalla hieman alle seitsemän metrisellä sotilaalla on edessä lasikuulapuhallus.

Torille muistomerkki viedään pari kolme viikkoa etukäteen. Sitä ennen Helsingin kaupunki tekee sinne tarvittavat infrat. Muistomerkkiin tulee nimittäin valaistus, lämmitys, ja ilmanvaihto, jotta jättimäisen pallon uumeniin voi pimeässä pakkasillassakin nähdä.

Pekka Kauhasen suunnittelema Valon tuoja -nimeä kantava muistomerkki on pallon päällä seisova huppupäinen sotilas. Sotilashahmossa olevasta 240 reiästä valo kuultaa läpi.

– Reiät tuovat myös tiettyä henkisyyttä, koska kun katsotaan tuolta alhaalta niin reikien läpi näkyy taivasta. Reiät myös keventävät sotilasta, jolloin sen voi jättää valuvahvuuden varaan.

Normaalistihan ne on aika raskaankin näköisiä mölliköitä, Kauhanen toteaa.

 

Reiät virittivät patsaan ympärillä huomiota, joidenkin mielestä niiden tehdessä ukosta ikään kuin hajalle ammutun.

– Yksi veteraani arvosteli rankasti patsasta tästä syystä, johon vastasin, että siinähän Suomen sotilas seisoo yhä pystyssä edelleen vaikka olisi vähän raihnainen ja muuta. Hän oli saamaansa vastaukseen hyvin tyytyväinen, Kouri toteaa.

Kauhasen töissä rei’itys on esiintynyt aikaisemminkin, ja monet muutkin teoksen osista löytävät kaikupohjaa menneistä töistä. Palloideaa Kauhanen viritteli yhdessä Musiikkitalon kilpailussa.

– Minulla oli tällaisia palikoita jo kasassa, mitä olin aikaisemmin tehnyt, että sillä tavalla pääsi nopeasti kiinni. Ei ideat voi tulla tyhjästä. Täytyy olla jotain jo, ja omillaan pitää olla kun lähtee tekemään omista lähtökohdista soveltaen, koska muuten voi tulla jotain semmoista mikä ei välttämättä kestä aikaa, Kauhanen sanoo.

Ajatus pallon sisälle tulevista 105 kuvasta, yhdestä jokaista sotapäivää kohden, syntyi Sotamuseossa. Suurin osa kuvista on SA-kuvia, mutta osa on myös yksityisistä kokoelmista ja jopa Venäjältä saatuja.

Jotta kuvien sanoma tulisi kaikille ymmärrettävään muotoon, patsaan infotauluun on liitetty QR-koodi, jonka kautta omalta älypuhelimelta lukija pystyy tutustumaan kuvien taustoihin ja Talvisotayhdistyksen tulevaan Talvisota-tietopankkiin.

– Sitten vain kiertää palloa ympäri ja tutustuu, Kouri toteaa.

Muistomerkkihankkeen viritteli käyntiin metsätutkija, professori Matti Palo. Palolle olivat hänen ulkomaalaiset vieraansa usein talvisodasta tietäneinä pyytäneet viemään Talvisota-muistomerkille.

– Hän vei heidät aina Hietaniemen sankarihaudalle. Tämä oli herättänyt ihmetystä ettei ollut mitään sen suurempaa. Tästä syntyi ajatus muistomerkistä, jota varten perustettiin Talvisotayhdistys, Kouri kertoo.

Havainnekuvassa muistomerkki on sijoitettu tulevalle paikalleen Kasarmitorille puolustusministeriön eteen. Havainnekuva perustuu ministeriön aulassa olevaan pienoismalliin.

 

Hankkeessa on ollut tiiviisti mukana Puolustusministeriö sekä puolustusvoimat, tuleehan muistomerkki aivan heidän nenänsä eteen. Jatkossa Kasarmitorilla saattaakin käydä melkoinen kuhina, mikäli Kourin ennustus Valon tuojan noususta Sibelius-monumentin tasoiseksi turistinähtävyydeksi toteutuu.

Muistomerkin kokoluokka ja aihe synnyttävät keskustelua aina Vermon keskiviikkoraveissa asti. Hänelle aiemmin tuntematon seitsemänkymppinen mies oli nähnyt patsassuunnitelmat ja halusi avata sydäntään:

– Vihdoinkin minun isäni saa muistomerkin, mies sanoi minulle ja ajattelin, että tämähän on kova juttu. Ne jermut on siellä (Vermossa) kuitenkin semmosia, että ne ei ihan vähästä innostu, kun hevosethan siellä pääosassa on, Kauhanen kertoo.