Turvallisten harjoitusten mahdollistajat

Kadettien on lunastettava itselleen pätevyys johtaa turvallisia taisteluammuntoja. Pätevyys on edellytys varusmiesten ampumaharjoitusten järjestämiselle tulevalla upseerin uralla.

Maalilaitteita nousee pystyyn metsän keskeltä. Suojassa pienen kumpareen takana otollisinta hetkeä odottaa kymmenkunta rynnäkkökiväärein varustautunutta taistelijaa. Pian terävä sarja laukauksia kajahtaa ilmaan ja maalit kellistyvät yksi kerrallaan. Ensisilmäyksellä asetelma muistuttaa lukuisia varusmieskoulutuksessa toteutettavia taisteluharjoituksia, mutta katselijalle käy hetken päästä selväksi, että tällä kertaa mukana on enemmän haastetta.

Hieman kauemmaksi ilmestyy isompia maalitauluja. Ne on leikattu taistelupanssarivaunun muotoon. Rynnäkkökiväärit eivät tarjoa riittävästi vastusta panssarivaunuille, joten taistelijoiden on nopeasti kaivettava esiin kaksi raskasta kertasinkoa. Molemmat sinkoampujat osuvat. Toinen laukauksista tosin vain hipoo panssarivaunun reunaa, mutta laukauksen tuhovoima riittää kuitenkin poistamaan panssarivaunun pelistä.

Vihollistilanne muuttuu kuitenkin niin uhkaavaksi, että ampujien täytyy irtautua tuliasemistaan. Pikaisen juoksupyrähdyksen jälkeen he ovat löytäneet uudet asemat, joista vihollisjoukkoa pystyy tulittamaan. Luoteja sataa samoille paikoille, jossa ampujat olivat itse vain hetkeä aikaisemmin. Siellä räjähtää nyt myös vihollisen tulta simuloivia panoksia.

Harjoituskokonaisuus on sen verran monimutkainen, että ammunnanjohtajan on oltava hereillä. Jos joku ajautuu väärään paikkaan tai ei syystä tai toisesta pysty irtautumaan tuliasemastaan riittävän nopeasti, on hän vaarassa joutua maalialueelle.

Meneillään olevan harjoituksen suunnittelu on vaatinut tavallistakin suurempaa huolellisuutta, sillä koko palettia pyörittää toisen vuoden kadetti.

 

Maanpuolustuskorkeakoulun kahden ensimmäisen vuosikurssin kadetit matkaavat joka tammikuu Kainuun havumetsien keskelle, missä sijaitsee Vuosangan ampuma-alue. Kadettien perinteinen ampumaleiri on järjestetty Vuosangassa jo niin monena vuotena, ettei tarkkaa määrä muista edes harjoitusta seuraamaan tullut Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki eikä vuoden 2017 harjoituksen johtaja, everstiluutnantti Jukka Seppä.

Vuosanka tarjoaa Korkiamäen mielestä poikkeuksellisen laadukkaat harjoitusolosuhteet. Järkevät suunnitteluratkaisut mahdollistavat kattavat ampumaharjoitukset suurellakin joukolla.

– Tämä on pieni alue, jossa pystytään kuitenkin samanaikaisesti toteuttamaan suuri määrä ammuntoja, Korkiamäki kehuu.

Alueen käytännöllisyyttäkin tärkeämpää on se, että tammikuussa Vuosangassa on lähes varmuudella lunta ja pakkasta. Ampumaleirin yhtenä olennaisena koulutuskokonaisuutena on toimintakyvyn säilyttäminen Suomen haastavissa talviolosuhteissa.

– Osa etelästä tulevista kadeteista ei välttämättä ole ollut varusmiespalveluksessaan eivätkä muutenkaan tällaisissa olosuhteissa. Toimintakyvyn kehittäminen on yksi ihan selkeä opetustarkoitus, Korkiamäki toteaa.

Tänä vuonna pakkasukko on kuitenkin päättänyt armahtaa Vuosankaan matkanneita kadetteja. Lämpötila on nollan asteen tuntumassa, ja kadetit tarpovat paksussa, mutta jo osittain sohjoksi muuttuneessa lumihangessa. Toisin oli vuosi sitten. Silloin lämpötila laski 35 pakkasasteen kylmemmälle puolelle.

Vaikka talviolosuhteet eivät tällä kertaa ole haastavimmasta päästä, eivät kaikki kadetit pysty sivuuttamaan lumikelejä olankohautuksella. Märässä maastossa varusteita on muistettava vaihtaa ja kuivata tavallista useammin. Sama koskee juomista. Kouluttajat joutuvat toistuvasti muistuttamaan kadetteja nesteyttämisen tärkeydestä. Se näyttää unohtuvan monelta taisteluharjoitusten tuoksinassa.

Vuosankaan ensimmäistä vuosikurssia kouluttamaan tullut toisen vuoden kadetti Juha-Antti Rissanen nostaa esille vielä yhden talvisodankäynnille olennaisen taidon, joka monella koulutettavalla näyttää olevan hukassa.

– Selkeästi eniten kehitettävää on hiihtotaidossa. Suksien siteiden laitossa ja sen jouhevuudessa on ollut ongelmia. Siinä on niin vähän toistoja alla, että se kestää, Rissanen kertoo.

Talvitoiminta on kadettien ampumaleirillä jatkuvasti läsnä. Harjoitusta johtava everstiluutnantti Seppä kuitenkin kertoo, että harjoituksen ensisijainen tarkoitus on pätevöittää kadetit johtamaan varusmiesten taisteluammuntoja myöhemmin urallaan.

– Ensimmäisen vuoden kadetit saavat harjoituksesta tulitoiminnan valvojan pätevyyden. Toisen vuoden kadetit saavat puolestaan oikeuden johtaa ryhmän taisteluammuntoja, Seppä valaisee.

 

Harjoituskentällä vihollisen miesvahvuus on alkanut huveta. Räjähdyksiäkään ei enää kuulu entiseen tahtiin. Kadetit kiirehtivät kohti valmiiksi rakennettuja poteroita, joista rynnäkkökiväärien turvin on helppo antaa lopullinen isku viholliselle.

Viimeinen koetus on poteroille siirtyminen, joka edellyttää hyisen puron ylittämistä kapeaa ja jäistä pitkospuusiltaa pitkin. Tämän jälkeen on vielä loikattava omien kaivantojen ylitse. Lisähaasteena muutamalla kadetilla on matkassaan yli metrin pitoinen ja lähes kymmenkiloinen sinko.

Koko harjoituskuvio on mietitty huolella etukäteen viimeistä yksityiskohtaa myöten. Tilanne voisi vaikuttaa hyvinkin aidolta, jos ympärillä ei häärisi oransseihin kypäriin ja huomioliiveihin sonnustautuneita varohenkilöitä. He ovat kadetteja, jotka vastaavat ammunnan johtamisesta ja turvallisuudesta. Moitteeton suoriutuminen näistä tehtävistä on edellytys kaivatun pätevyyden myöntämiselle.

Käytännössä kadetit pätevöitetään tehtäviinsä siten, että toisen vuoden kadetit johtavat harjoituksessa taisteluammuntoja, joihin ensimmäisen vuoden kadetit osallistuvat. Lisäksi ensimmäisen vuoden kadetit toimivat vuorollaan tulitoiminnan valvojina ja muissa ammuntojen toimihenkilötehtävissä.

Tänä vuonna Vuosangan ampumaleirille saapui yhteensä yli 400 henkilöä. Kaikki heistä eivät kuitenkaan ole kadetteja tai kantahenkilökuntaan kuuluvia kouluttajia. Jotta kadettien tehtävä ei olisi liian helppo, on vajaan 90 kilometrin päässä sijaitsevaa Kainuun prikaatia pyydetty lähettämään harjoitukseen noin sata varusmiestä.

Suurimmalla osalla harjoituksen taisteluammuntarasteista noin puolet ampujista on ensimmäisen vuoden kadetteja ja toinen puoli varusmiehiä.

– Toisen vuoden kadettien kannalta on äärimmäisen hyvä, että täällä on eri koulutustasolla olevia johdettavia. Vanhemmat kadetit ovat päässeet johtamaan vertaisiaan, nuorempia kadetteja sekä varusmiehiä, Korkiamäki sanoo.

Rehtori on tyytyväinen asenteeseen, jolla varusmiehet ovat lähteneet harjoittelemaan kadettien kanssa.

– Kuulin Kainuun prikaatin komentajalta, että varusmiehet haluavat oikeasti tulla tänne. He ovat motivoituneita, koska he eivät muuten varusmiespalveluksessaan pääse mukaan tällaisiin ammuntoihin.

 

Rynnäkkökiväärien pauke vaikenee, ja vaiheikas taisteluammunta on päättynyt tältä erää. Ammuntaa johtaneet kadetit keräävät nuoremmat opiskelijat kokoon. On avoimen palautteen aika. Varusmiehiä ei ollut mukana tässä ammunnassa.

Tahti jolla tulta syydettiin vihollisten niskaan oli ampujien itsensä mielestä hyvää. Johtajat saavat puolestaan rakentavaa kritiikkiä liiallisesta kehujen jakamisesta.

– Siinä flow vähän katosi, kun joku oli koko ajan vieressä sanomassa, että hyvin menee äijät, eräs ensimmäisen vuoden kadetti harmittelee.

Muut nyökyttelevät vieressä. Yksi kadetti uskaltaa myös tunnustaa, että hänen talvitoimintakyvyssään olisi vielä parantamisen varaa.

Johtajat ovat samaa mieltä siitä, että laukauksia ammuttiin kiitettävän ripeästi. Myös sähäkkä siirtyminen saa kehuja. Kehitettävää olisi kuulemma vielä laukausten osumatarkkuudessa.

Rissanen on ollut koko harjoituksen ajan pääosin erittäin tyytyväinen johtamiensa kadettien toimintaan.

– Valvontatehtävissä ei ole ollut mitään ongelmaa. Johdettavani ovat ymmärtäneet olevansa toimihenkilöitä eivätkä enää ampuvaa joukkoa, vaikka ampuvassa joukossa saattaa olla heidän parhaita kavereitaan. Ampujat ovat puolestaan hallinneet aseenkäsittelyn hyvin.

Kun kaikki palaute on käyty läpi, ensimmäisen vuoden kadetit saavat luvan suunnata teltoilleen. Siellä puhdistetaan aseet, kuivataan varusteet ja ennen kaikkea kerätään voimia seuraavaa koitosta varten.

Johtajat aloittavat jo seuraavan ammunnan valmistelut. Illalla on tarkoitus käydä sama ammuntakuvio vielä toistamiseen läpi. Tällä kertaa pimeässä.

 

Näköislehdet