Räjähteitä etsitään myös kuonon avulla

Sotakoirat ovat sotilaspoliisin tukena monissa paikoissa. Karvaisten virkamiesten työtehtäviin kuuluu muun muassa puolustusvoimien hallinnassa olevien alueiden kuten varuskuntien ja varikoiden valvontaa. Tarvittaessa koiria käytetään myös voimankäyttövälineenä.

Rauhan aikana koirat toimivat suunnilleen samoissa työtehtävissä kuin missä ne sodan aikana toimisivat. Tehtäviin kuuluu kuuntelua, haistamista, etsimistä, jäljestämistä ja puolustamista.

Puolustusvoimissa palvelee tällä hetkellä noin 150 koiraa. Käytössä on eri koirarotuja, joista tavanomaisimpia ovat saksanpaimenkoirat ja belgianpaimenkoirat. Koirat hankitaan pääsääntöisesti kotimaasta sekä muualta Euroopasta. Osan koirista puolustusvoimat kasvattaa itse SA-kennelnimellä. Ohjaajiensa kanssa palvelevat sotakoirat on sijoitettu joukko-osastoihin ympäri maata, ja ne ovat ohjaajilleen lähes perheenjäseniä.

Sotakoirien kanssa Karjalan prikaatissa työskentelevä ylikersantti Jussi Mäkelän mukaan hyvää virkakoiraa ei tunnista pelkästään karvoihin katsomalla.

– Jokainen koira on yksilö, eikä mikään kone. Koiran tulee olla hyvässä kunnossa henkisesti ja fyysisesti. Ne useimmiten asuvat ohjaajiensa sekä heidän perheidensä kanssa kotona. Koiran pitää kyetä toimimaan monenlaisessa ympäristössä, kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina.

Koulutus on tärkeä osa koirien uraa

Sotakoirien peruskoulutukseen kuuluu pääsääntöisesti jäljestämis-, tottelevaisuus- ja henkilöetsintäkoulutusta. Osa koirista saa lisäksi suojelukoulutusta sekä mahdollisesti huume- tai räjähde-etsintäkoulutusta. Räjähde-etsintä koirille koulutetaan räjähteiden, aseiden ja niiden osien etsintään. Kaksi tälläisen koulutuksen saanutta koiraa palvelee Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä.

– Meillä on viisi koiraa, joista kaksi on räjähde-etsintäkoiria. Molemmat koirat ovat mustia labradorinnoutajauroksia. Vanhempi Peikko-niminen koira on hyvässä neljän ja puolen vuoden iässä. Nuorempi Nalli on juuri kurssilta valmistunut alle kaksivuotias vauhtiveikko.

Ennen työuraansa koirat koulutettiin Porin prikaatissa Niinisalossa. Sotakoiraosasto vastaa koirien koulutuksen lisäksi henkilökunnalle tarkoitetuista sotakoira-alan koulutuksista.

– Sotakoiraosastolla omien ohjaajien kanssa tapahtuva koiran koulutus kestää noin kymmenen viikkoa. Tämä ei kuitenkaan ole todellinen koulutuksen kesto, vaan koulutus päättyy siihen kun koira eläköityy.

Molemmilla koirilla on vielä pitkä työura tiedossa. Nyrkkisääntönä koiran eläköitymisiäksi voidaan pitää noin kymmenen vuoden ikää, mutta tämäkin riippuu monesta tekijästä, kuten esimerkiksi koiran terveydestä.

Suomi tekee sotakoirakoulutuksen alalla tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

– Täydennyskoulutustakin koirapuolella on, niin sotakoiraosaston kuin muidenkin viranomaisten toimesta. Peikko on käynyt kaksi kertaa Nordefco K9 -kurssilla Norjassa ja Ruotsissa. Todennäköisesti Nalli seuraa samoja jälkiä mahdollisuuksien mukaan.

Kansainvälisiin harjoituksiin tai tositoimiin puolustusvoimat lähettää vain parhaat, tarkastukset läpikäyneet koiransa.

Esittelyjä myös varusmiehille

Säästönuijan lyötyä Pioneerirykmenttiin vuonna 2014 Karjalan prikaatiin siirrettiin Suomen ainoa raivaajakoulutus. Koulutuksen pääpaino on puolen vuoden mittaisessa varusmieskoulutuksessa, mutta Vekaranjärvellä koulutetaan myös kantahenkilökuntaa raivauksen saloihin. Peikko ja Nalli saattavat tulla mukaan koulutuksiin.

– Varusmiehille sekä henkilökunnalle pidetään esittelyjä räjähdekoiran käytöstä tiedusteluvälineenä ja myöskin mahdollisuuksien mukaan ollaan mukana harjoituksissa.

Räjähteitä etsivällä koiralla pitää olla tarkan hajuaistin lisäksi paljon malttia työtehtävissään.

– Koiran pitää selkeästi ilmaista löytämänsä kohde. Pitää kuitenkin muistaa, että koiran pitää malttaa olla kokeilematta löytämäänsä. Kaikkien räjähde-etsintäkoirien pitää ilmaista löytö passiivisesti esimerkiksi menemällä istumaan tai makaamaan löytämänsä luo.

Sotakoirat voivat antaa tarvittaessa virka-apua myös poliisille.

Pitkä yhteinen historia

Suomen sodissa palveli lukuisia koiria. Koiria käytettiin muun muassa lääkintäkoirina, pommikoirina, panssarintorjuntakoirina ja jäljityskoirina sekä viestin viejinä. Tarvittaessa koira saatettiin usuttaa kiinni pakenevaan vastustajaan.

Palveluskoirien käyttö alkoi Suomessa vuonna 1909, kun Helsingin poliisilaitos hankki ensimmäiset poliisikoirat. 1920-luvun alussa perustettiin Suomen Armeijakoirayhdistys, joka vuonna 1935 sulautui osaksi Suomen palveluskoiraliittoa. Puolustusvoimien varsinaisen koiratyön katsotaan kuitenkin alkaneen vuonna 1923, jolloin Tanska lahjoitti Suomelle muutaman koiran. Talvisodan alkaessa puolustusvoimien koiravahvuus oli 70, mutta jatkosodassa määrä oli jo yli 850.