Vanhan raudan sisään uutta tekniikkaa
Vanhimmat puolustusvoimien panssarivaunuissa käytössä olevat pimeänäkölaitteet ovat 1980-luvulta. Ne on nyt tarkoitus päivittää nykyaikaisella pimeänäkötekniikalla, vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Tekniikan kehitys vaatii puolustusvoimilta panostusta pimeänäkölaitteisiin. Maavoimien tutkimuskeskuksen panssarisektorilla työskentelevän yliluutnantti Arto Hakalan mukaan kaluston suorituskyvyn pitäminen korkealla tasolla vaatii jatkuvaa kehitystyötä. Suorituskyvyn kehittämiseen vaikuttaa vaatimusten lisäksi myös käytettävissä olevat resurssit. Panssarivaunujen osalta kalustoa on päivitetty noin kymmen vuoden välein.
– Vanhimmat käytössä olevat pimeänäkölaitteet ovat 1980-luvulta, ja uusimmat ovat tätä päivää. Ero niiden suorituskyvyn välillä on huomattava.
Vanhempaa pimeänäkötekniikkaa on käytössä esimerkiksi vuonna 2014 Hollannista hankituissa Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunuissa. Niiden pimeänäkölaitteiden kunnostaminen ja siihen liittyvät muutostyöt ovat osa kesäkuussa julkistettua 13 miljoonan euron hankintaa.
– Vaunut olivat aiemmin käytössä Hollannin armeijalla. Niiden pimeänäkötekniikka on 1980–90-luvulta, Hakala sanoo.
Panssarivaunujen pimeänäkölaitteet toimivat joko valonvahvistus- tai lämpökameratekniikalla. Molempia tekniikoita hyödynnetään nykyaikaisissa panssarivaunuissa. Ajajalla on näyttö, jonka kautta näkyy ympäristö lämpökameran kuvaamana. Ampujan tähtäimessäkin maastonmuodot, ihmiset ja lämpöä tuottavat ajoneuvot erottuvat toisistaan selvästi.
– Aiemmin esimerkiksi BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunussa sekä ajajalla että ampujalla oli käytössään vain valonvahvistimet. Kun BMP-2 otettiin käyttöön 1980-luvulla, lämpökamerat eivät olleet kovin yleisiä panssarivaunukäytössä.
Modernisoidussa BMP-2 M -rynnäkköpanssarivaunussa ajajalla, ampujalla sekä vaunun johtajalla on mahdollisuus käyttää molempia tekniikoita hyödyntäviä laitteita. Tekniikat täydentävät toisiaan, sillä molemmissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa eri olosuhteissa toimittaessa.
– Hyväkään lämpökamera ei täysin korvaa valonvahvistinta. Lämpökameralla kohteen tunnistaminen on vaikeaa esimerkiksi sumuisella säällä. Valonvahvistimella taas vahvistetaan olemassa olevaa valoa, jota tarvitaan ainakin vähän.
Nykyaikaisilla laitteilla esimerkiksi kohteen tunnistaminen on helpompaa ja erottelukyky parempi. Valonvahvistimet ovat kehittyneet, eivätkä ne enää vaadi infrapunavalonheitintä, jonka vihollinen voisi helposti havaita omilla pimeänäkölaitteillaan.
– Lähtökohtana on se, että pitää erottaa, onko vastassa vihollisen vai oma vaunu. Kuten valoisalla, myös pimeänäkölaitteilla sääolosuhteet vaikuttavat paljon kohteen tunnistamiseen, ja siihen kuinka pitkälle on mahdollista nähdä. Hyvällä lämpökameralla voidaan tunnistaa kohde yhtä kaukaa kuin paljaalla silmällä päivällä.
Panssarivaunukaluston kunnostaminen on muidenkin hankintojen tapaan pitkä prosessi. 13 miljoonan euron hankintaan sisältyy MT-LB, BMP-2M, Leopard 2A4 ja Leopard 2A6 -panssarivaunujen pimeänäkölaitteiden kunnostaminen vuonna 2017 sekä lisähankintavaraus vuosille 2018–2023, jonka turvin pimeänäkölaitteita voidaan kunnostaa tarvittaessa lisää.
Hankinnan kotimaisuusaste on 62 prosenttia ja sen työllistämisvaikutus on reilut 21 henkilötyövuotta. Kunnostukset tehdään Millogin Lievestuoreen yksikössä.
Hakala itse on ollut osaltaan mukana, kun BMP-2M -rynnäkköpanssarivaunuja alettiin modernisoimaan vuonna 2015. Vaunut varustetaan vuoteen 2019 mennessä muun muassa uudella naamiointijärjestelmällä sekä pimeänäkölaitteilla. Vaunuja valmistuu vuosittain noin 25, joten osassa BMP-2M -vaunuja on jo nykyaikaiset pimeänäkölaitteet.
– Panssarikoulun tutkimus- ja kehittämisosasto teki ensimmäiset prototyypit ja kenttäkokeet maavoimien esikunnan ohjaamana. Kenttäkokeissa hahmottui se, millaista laitteistoa tarvitaan. Kilpailutuksen voittanut pohjoispohjanmaalainen Conlog valmisti niin sanotun esisarjan, joilla tehtiin lisää kenttäkokeita. Varsinainen tuotantosarja saatiin käyntiin, kun laitteiston kehityskohteet oli korjattu.
