Uudet teknologiat muuttavat sodan kuvaa
Säätytalolla keskusteltiin niin sodankäynnin historiasta kuin ihmisen tukemisesta sodassa, kun uudet teknologiat synnyttävät uusia turvallisuusuhkia.
Puolustusvoimien tutkimuspäällikkö insinöörieversti Jyri Kosola kutsui suomalaisia ja kansainvälisiä sotilas- ja siviiliasiantuntijoita Säätytalon pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan tulevaisuuden sodankäynnistä. Neljännen vuosittaisen seminaarin teemana oli innovaatiot sodankäynnin muutostekijöinä.
Uudet teknologiat muuttavat sodankäynnin tapoja ja synnyttävät uusia turvallisuusuhkia. Toisaalta oikein hyödynnettynä ne avaavat uusia mahdollisuuksia suorituskykyjen rakentamiseen.
Nousevat teknologiatrendit, kuten tekoäly, geeniteknologia ja synteettinen biologia, voivat tulevaisuudessa paitsi mullistaa sodan kuvan, myös haastaa käsityksemme ihmisyydestä.
Oxfordin yliopiston professori Robert Johnson alusti sodankäyntiä muuttaneista innovaatioista kautta historian. Esimerkiksi ilmavoimien tärkeys ymmärrettiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, jolloin hävittäjien kehittämisestä tuli prioriteetti useille maille.
Viime vuosikymmeninä teknologia on muuttanut koko elämämme, ja sodankäynti on laajentunut perinteisistä maa-, meri- ja ilmataisteluista verkossa käytävään kybersotaan sekä avaruuden hyödyntämiseen. Teknologinen kehitys nopeuttaa taisteluoperaatioiden tempoa ja hälventää rajapintoja muun muassa ihmisen ja koneen välillä. Aseet muuttuvat pienemmiksi ja älykkäämmiksi.
Yhä teknistyvässä sodassa ihmisen arvioidaan olevan enenevissä määrin ketjun heikoin lenkki. Taistelijan suorituskykyä on sodissa yritetty parantaa muun muassa kemiallisesti, jotta ihminen sietäisi paremmin väsymystä, pelkoa ja stressiä.
Geneva Centre for Security Policyn (GCSP) ohjelmajohtaja, tohtori Nayef Al-Rodhan näkee kuitenkin ihmisen suorituskyvyn teknologisessa parantamisyrityksissä paitsi mahdollisuuksia, myös merkittäviä riskejä: taistelukykyä tehostavat kemialliset aineet jättävät ihmiseen pysyviä neurokemiallisia jälkiä.
