Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: puolustusvoimat

Eniten asevelvollisia saapuu Porin, Kainuun ja Karjalan prikaateihin, joissa jokaisessa palveluksensa aloittaa noin 2 000 alokasta. Kuva vuodelta 2011.

Uudet alokkaat saapuvat kasarmeille

Arttu Laaksokari

Varusmiespalveluksen alkuun on valmistauduttu teroittamalla puukot ja hankkimalla niin sanottu ”intti-rolex”.

Maanantaina 3. heinäkuuta noin 12 000 asevelvollista aloittaa varusmiespalveluksensa. Alokkaille palveluksen alku tarkoittaa isoa elämänmuutosta, varusmiesjohtajille taas johtajakauden alkua.

Yksi Karjalan prikaatin noin kahdestatuhannesta uudesta alokkaasta on vantaalainen Alex Souris, joka lähtee varusmiespalvelukseen hyvillä mielin ja erittäin motivoituneena. Mielessä siintää vuoden palvelus ja johtajakoulutus.

– Tarkoituksena on pitää tällainen pakollinen välivuosi. Kahvilatyön sijaan vuoden voi käyttää hommissa, joita ei siviilielämässä pääse tekemään.

Souris on valmistautunut palveluksen alkuun muun muassa kohottamalla kuntoaan ja pakkaamalla tarpeelliset välineet hyvissä ajoin.

– Kellon ostamisen lisäksi etsin ja teroitin puukon ja luin yleistä palvelusohjesääntöä. Kävin myös tekemässä 20 kilometrin lenkin lisäpainojen kanssa totutellakseni varusmiespalveluksen fyysisiin haasteisiin.

Vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaa noin 400 naista. Yksi heistä on kauhajokelainen Elli Kilpiö, joka halusi kesän saapumiserään sen sopiessa paremmin yhteen paremmin oppilaitosten aikataulujen kanssa. Hän aloittaa palveluksensa Niinisalon varuskunnassa, joka on osa Porin prikaatia.

– Haluan palvella vuoden kuljettajana, joten koulun pääsisi aloittamaan heti vuoden päästä, Kilpiö sanoo.

Alokkaista noin 10 000 aloittaa maavoimien ja noin 1 500 merivoimien joukko-osastoissa. Loput jakaantuvat ilmavoimien ja rajavartiolaitoksen joukko-osastoihin. Ruotsinkielisiä alokkaita on noin 750, ja he aloittavat palveluksensa pääosin merivoimien Uudenmaan prikaatissa.

Varusmiespalvelus muodostuu koulutuskausista, alkaen sotilaan peruskoulutuksesta edeten nousujohteisesti kohti koulutuksen päätavoitetta, sodanajan osaamista ja tehtäviä.

Palvelus alkaa kahdeksan viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella, jonka aikana varusmiehet omaksuvat taistelijan perustaidot.

Peruskoulutuskauden päättyessä tehdään lopulliset valinnat miehistötehtäviin ja johtajakoulutukseen sekä päätetään varusmiesten tulevat koulutushaarat. Johtajakoulutus alkaa aliupseerikurssin ensimmäisellä vaiheella, jonka jälkeen valitaan Reserviupseerikouluun lähtevät ja aliupseerikurssin toiseen vaiheeseen jatkavat varusmiehet. Miehistön palvelusaika on 165, ja erityisosaamista vaativan koulutuksen saavilla 255 vuorokautta, johtajilla 347 vuorokautta.

Varusmiesten omaiset pääsevät tutustumaan varuskuntiin ja kalustoon sekä viettämään aikaa alokkaan kanssa kotiväenpäivänä, joka joukko-osastosta riippuen järjestetään 8. tai 9. heinäkuuta.