Reservin aurinko paistaa 255 päivää palvelleille
Vuoden ensimmäisenä kotiutumispäivänä reserviin siirtyy 1 337 erityistaitoja vaativissa miehistötehtävissä palvellutta varusmiestä.
Vuoden 2016 heinäkuun saapumiserän 255 päivää miehistötehtävissä palvelleet varusmiehet siirtyvät reserviin 15. maaliskuuta.
Pääesikunnan koulutusosastolla työskentelevän majuri Ville Kostianin mukaan kotiutuvia varusmiehiä on 1 337, joista 66 on naisia.
– 15. maaliskuuta kotiutuvat palvelevat miehistön erityistaitoja vaativissa tehtävissä. Tällaisia ovat muun muassa sotilaspoliisin, lääkintämiehen, laivastojoukkojen miehistön sekä valtakunnallisissa erityistehtävissä palvelevien varusmiesten tehtävät, Kostian kertoo.
Kostianin mukaan puolustushaaroista eniten kotiutuvia on maavoimissa (850) ja joukko-osastoista Kaartin jääkärirykmentissä, josta kotiutuu 228 varusmiestä.
Kapteeni Jouni Launonen kertoo, että Kainuun prikaatista kotiutuu 105 varusmiestä, joista suurin osa palveli sotilaspoliiseina.
– Joukossa on myös koiraohjaajia, koneasentajia, työkoneen kuljettajia, lääkintämiehiä sekä muutama media-alan erityistehtävissä palvellut varusmies, Launonen kertoo.
Kesä- ja joulukuussa kotiutuvia varusmiehiä on Kainuun prikaatissa keskimäärin noin 1600, joten pienempi kotiutuminen menee isossa joukko-osastossa muun toiminnan ohella.
– Ohjelmassa ovat normaalit materiaalien luovutukset sekä kotiuttamisjuhlat, Launonen kertoo.
Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa palvelevan ja Aalto-yliopiston teknillisten alojen pääsykokeisiin osallistuvan korpraali Arttu Taipaleen mukaan kotiutuminen keväällä on korkeakoulujen pääsykokeisiin lukemisen kannalta hyvä asia.
– Halutessaan kotiutuva varusmies voi keskittyä pääsykokeisiin lukemiseen täysipäiväisesti, mikäli taloudellinen tilanne sen sallii. Palveluksen aikana pääsykokeisiin valmistautuminen on reserviin verrattuna varmasti paljon vaikeampaa, mutta ei mahdotonta, Taipale toteaa.
Kaartin jääkäritoimikunnan varapuheenjohtajana sekä työ-, opinto- ja sosiaaliasiamiehenä toimivan Arttu Taipaleen mukaan varusmiespalveluksen aikana on mahdollista valmistautua pääsykokeisiin
Aikaa lukemiseen järjestyy Taipaleen mukaan yleisellä tasolla varsin hyvin. Kun tähän lisätään vielä viikonloput ja lomapäivät, ilman kertaamista ei pääsykokeisiin tarvitsisi mennä. Samoilla linjoilla on myös Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnan some-agenttina palveleva pioneeri Roope Haverinen.
– Lukeminen onnistuu asepalveluksessa vapaa-ajalla. Palvelustehtävästä riippuen aikaa kertaamiseen on toisilla hieman enemmän.
Varusmiesliitto on aiemmin esittänyt saapumiserien lykkäämistä kahdella kuukaudella eteenpäin helpottaakseen palveluksen yhdistämistä muuhun elämään.
Kaartin jääkärirykmentin työ-, opinto- ja sosiaaliasiamiehenä palveleva Taipale suhtautuu liiton esitykseen skeptisesti, mutta muistuttaa, että myös varusmiespalveluksen aikana pääsykokeisiin valmistautuminen on mahdollista, kunhan omaa oikean asenteen ja suunnittelee aikataulunsa. Taipaleen mukaan muutos olisi erityisen haitallinen 255 päivää palveleville.
– Varusmiesliitto pyrkii toki esityksellään ratkaisemaan kotiutuvien varusmiesten työ- ja opintoelämän aikataulullisia ongelmia, mutta puolesta vuodesta vuoteen kestävä palvelus rikkoo opinto- ja uraputkia riippumatta siitä, mihin aikaan vuotta palveluksen alkamisajankohdat sijoittaa, Taipale toteaa.
