Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Valtteri Nevalainen

Puolustusministerit kokoontuvat kerran vaalikaudessa keskustelemaan puolustusministeriön nykytilasta.

Puolustusministerit kokoontuivat perinteiden merkeissä

Juuso Kurttila

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö kutsui koolle kaikki edeltävät puolustusministerit. Suomessa elossa olevia puolustusministereitä on 13, joista Seppo Kääriäinen ei päässyt paikalle.

Ministeri Niinistö kertoo, että kokoontumisessa on kyse perinteestä, jolla on arvoa puolustusministeriölle.

– Tällainen kokoontuminen on ollut tapana järjestää kerran vaalikaudessa. Muissakin ministeriöissä järjestetään vastaavia, kuten esimerkiksi ulkoministeriön joululounas. Tämä on arvokas tilaisuus puolustusministeriölle, sillä me pääsemme kertomaan nykytilanteesta vanhoille puolustusministereille ja he voivat kertoa henkilökohtaisia näkemyksiään omien kokemustensa pohjalta, hän toteaa.

Niinistön mukaan puolustushallinnon merkitys ja näkyvyys yhteiskunnassa on kasvanut viime vuosien aikana. Kasvun aloittajaksi ministeri epäilee paikalla olevaa Elisabeth Rehniä, joka 90-luvun alussa nosti puolustusministerin statusta.

– On ollut aika Suomessa, kun puolustusministerin paikka oli hallitusneuvotteluissa jonkinlainen jakojäännös, eikä siitä paikasta erityisemmin kilpailtu. Se aika on jo kaukana takanamme, Niinistö paaluttaa.

Elisabeth Rehn kertoo Neuvostoliiton romahtamisen olleen osakseen aiheuttamassa puolustusministerin statuksen nousua.

– Kun Neuvostoliitto romahti 1991, koitti se hetki kun puolustusministerikin sai puhua. Sen lisäksi minä olin maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri ja siitä tuli valtavasti näkyvyyttä. Minua kutsuttiin linssiluteeksi ja vaikka miksi, mutta puolustushallinnolle se oli oikein hyvä asia, sillä ihmiset alkoivat vihdoin olla kiinnostuneita siitä, mitä sillä saralla tapahtuu.

Vuonna 2012 toimeenpantu puolustusvoimauudistus oli sodan jälkeisen ajan suurin uudistus, jonka tavoite oli saada aikaan pysyviä kustannussäästöjä ja monta joukko-osastoa lakkautettiin. Stefan Wallin vertaa sote-uudistusta oman ministerikautensa puolustusvoimauudistukseen.


– Nyt käynnissä oleva sote-uudistus on suuri projekti, joka on mittaluokaltaan tavallaan siviilihallinnon puolustusvoimauudistus, koska siinä halutaan saada säästöjä, mutta myös muutoksia toimintakykyyn. Toivotan sote-uudistukselle samantyyppistä menestystä, kuin puolustusvoimauudistukselle, sillä se oli ainoita uudistuksia viime vaalikaudelta, joita vietiin maaliin täysimääräisesti, hän toteaa.