Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Tommy Koponen

Politiikan toimittajien puheenjohtaja Sylvia Bjon, puolustusministeri Jussi Niinistö ja ministerin erityisavustaja Petteri Leino Politiikan toimittajien tilaisuudessa.

Puolustusministeriö kieltäisi sotilasvirat kaksoiskansalaisilta – erivapaudet tosin mahdollisia

Olli Kemppainen

Puolustusministeriön valmistelema esitys estää kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin on lähtenyt lausuntokierrokselle. Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan esitys sisältää mahdollisuuden myös erivapauksiin.

Lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä todetaan, että muutos johtaisi käytännössä sotilasvirkaan haluavan luopumiseen toisen maan kansalaisuudesta. Jos toisen maan lainsäädäntö ei luopumista salli, kyseeseen voisi tulla vain erivapaus tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi Politiikan toimittajien tilaisuudessa torstaina 8. maaliskuuta, että erivapaustilanteissa kaksoiskansalaisten lojaalisuus selvitettäisiin turvallisuusselvityksessä.

– Lainsäädäntötyö täytyy saada vauhtiin kevätkaudella, muuten ei ehditä viedä tätä hanketta läpi tällä hallituskaudella, Niinistö sanoi.

Kaksoiskansalaisten pääsyn sotilasvirkoihin estävä esitys saa rinnalleen myös Rajavartiolaitoksen henkilöstöä koskevan esityksen.

 

Hallituksen kehysriiheen Niinistö aikoo viedä esityksiä puolustusmäärärahojen korottamisesta. Viime vaalikaudella herättiin siihen, että puolustusvoimauudistuksessa ja vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa leikattiin liikaa, ja sen seurauksena nostettiin materiaalimäärärahoja

– Henkilöstön kannalta meillä on melkoisia ongelmia, minkä aion ottaa kehysriihessä esille. Tälle on ilahduttavalla tavalla tullut oppositiosta tukea, etenkin SDP on pitänyt tätä asiaa esillä, Niinistö sanoi.

Puolustusvoimat tarvitsisi valmiuden kohottamisen vuoksi Niinistön mukaan noin sata virkaa lisää, mikä maksaisi noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen sotilaallisen koulutuksen siirtäminen työryhmän esityksen mukaisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä puolustusvoimille merkitsisi reilun 8 miljoonan euron lisäystä ja 40 virkaa. Lisäksi tarvitaan lisää rahaa sotilastiedustelun laitehankintojen tarpeisiin.

Lopulliset summat ovat Niinistön mukaan vielä auki, mutta helposti puhutaan kaksinumeroisesta luvusta miljoonia euroja.

 

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa Niinistön mukaan käyttöön vuonna 2020. Siinä sotilaallisen koulutuksen antaisi puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys huolehtisi sotilaallisten valmiuksien kouluttamisesta sekä varautumiskoulutuksesta.

– Meillä on iso maa ja verraten vähäväkinen kansa ja sen takia puolustusselonteon myötä kasvatimme sodan ajan joukkojen määrää 50 000:lla ja pääpanostus lisäyksessä tuli nimenomaan paikallispuolustukseen. Paikallispuolustuksen kehittäminen on linjassa vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisen kanssa. On havaittu, että nykyajan kriiseissä on tämän tyyppinen vaihe, jossa tarvitaan erilaisia joukkoja, paikallisia joukkoja ja operatiivisia joukkoja, Niinistö sanoi.

Asevelvollisten eli varusmiesten ja reserviläisten käyttö vaativissa virka-aputehtävissä on ollut puolustusministeriössä myös selvitettävänä. Asian nosti esille maavoimien komentaja, kenraalimajuri Petri Hulkko jokin aika sitten.

– Jatkossa toivottavasti saadaan lainsäädäntö siihen kuosiin, että kun varusmies on saavuttanut tietyn koulutustason, häntä voidaan käyttää myös hieman haastavammissa virka-aputehtävissä, Niinistö sanoi.

 

Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suosion kasvu on Niinistön mielestä hyvä asia sekä maanpuolustuksen että kansainvälisen kriisinhallinnan kannalta.

– Meillä ei vielä naiskenraalia ole, everstiluutnantti taitaa olla korkein, mutta vielä sekin päivä tullaan näkemään. Naiset ovat tulleet jäädäkseen osaksi Suomen puolustusvoimia, mutta myönnän, että innokas määrä naisvarusmiehiä saattaa olla yllättänyt Pääesikunnan. Meillä ei ole petipaikkoja välttämättä tarpeeksi tällaiseen vyöryyn, Niinistö sanoi.

Lähtökohta on Niinistön mielestä se, että jos nainen on valmis palvelemaan isänmaata, tarjous on otettava vastaan. Niinistö kertoi Pääesikunnan vastanneen hänen selvityspyyntöönsä, että tarkoitus on mahdollistaa palvelus kaikille palveluskelpoisille, ja halukkaiden joukko on tarkoitus jaksottaa kolmeen saapumiserään.