Kuvat: Jan Heikkilä

– Nyt on mentävä, vielä yksi kierros! Hakijat kannustivat toisiaan, vaikka kaikilla oli sama tavoite.

Punaisen baretin haluaa yhä useampi

Jesse Kantanen

Laskuvarjojääkäriksi hakeneita oli vuonna 2018 lähes kolmannes enemmän kuin vuotta aiemmin. Koulutukseen valittavien määrä pysyy kuitenkin samana.

Utin jääkärirykmentin laskuvarjojääkärikoulutukseen haki vuonna 2018 yhteensä 465 henkilöä, joista vaativaan koulutukseen valitaan 60­–80 soveltuvinta. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa hakijamäärä yli nelinkertaistui ja Lapissa kolminkertaistui.

­– Tänä vuonna oli ensimmäistä kertaa käytössä sähköinen haku, jonka arvelen lisänneen hakijamäärää. Olemme myös käyneet esittelemässä laskuvarjojääkärikoulutusta oppilaitoksissa ympäri Suomea, mitä emme ole aiemmin tehneet, valottaa Utin jääkärirykmentin laskuvarjojääkärikomppanian päällikkö, kapteeni Teppo Heikkinen.

Hakijamäärän kasvuun Heikkinen suhtautuu myönteisesti.

– Toivon, että saamme sadasta lisähakijasta yhä paremmin erikoisjoukkokoulutukseen soveltuvia henkilöitä. Pääsykriteereitä emme ole muuttaneet mitenkään, Heikkinen avaa.

Halu ottaa kaikki irti varusmiesajasta ja haastaa itseään ajaa Heikkisen mukaan asevelvollisia hakemaan erikoisjoukkokoulutukseen.

– Varusmiehemme haluavat pois mukavuusalueeltaan. Vaativat palvelustehtävät, johtajakoulutus ja yhteistoiminta lentokoneiden ja helikoptereiden kanssa kiinnostavat varmasti hakijoita, Heikkinen luettelee.

Tulokset kerrotaan hakijoille kevään kuluessa, ja laskuvarjojääkärikoulutukseen valitut aloittavat palveluksensa heinäkuussa 2018. Kaikki saavat johtajakoulutuksen ja palvelevat Utissa 347 päivää.

– Emme ole hakemassa yli-ihmisiä vaan tavallisia, motivoituneita nuoria. Parempi olisi, jos hakijalla on jalat maan päällä, Heikkinen hymyilee.

Lempäälästä valintakokeisiin matkustanut Arimo Nagy on juuri juossut viiden kilometrin juoksutestin.

– Lihaskuntotesti oli aika helppo, mutta juokseminen oli todella rankkaa 10 kilon lisäpainon takia, hän perustelee.

Nagy kertoo valmistautuneensa testeihin käymällä uimahallissa ja harjoittelemalla lihaskuntotesteihin.

– Juoksu on jäänyt vähemmälle, sillä minulla oli ongelmia nilkan kanssa, hän myöntää.

Ajatus erikoisjoukkoihin hakemisesta lähti isoveljeltä.

– Hän oli omien sanojensa mukaan liian rennossa palveluspaikassa ja kehotti minua hakemaan erikoisjoukkoihin, Nagy muistelee.

Sähköistä hakua hän pitää onnistuneena.

– Oli helppoa, kun ei tarvinnut postittaa mitään, Nagy perustelee.

Aikaa palautumiseen ei ole juurikaan varattu, ja juoksutestin jälkeen koittaa sukellus- ja uintitestin vuoro.

Valintakokeissa paikalla on myös noin 15 punaista barettia kantavaa varusmiestä. Vuosi sitten he olivat samassa tilanteessa nykyisten hakijoiden kanssa. Nyt he auttavat järjestelyissä ja toimivat esikuvana hakijoille. Testit ovat rankat, ja kannustavat sanat voivat tulla tarpeeseen.

Aliupseerioppilaat Olli Tervomaa ja Aleksi Vihelä valvovat sukellus- ja uintitestejä. Altaasta kuuluu polskahduksia tasaiseen tahtiin, kun hakijat hyppäävät veteen viidestä metristä.

– Kyllä tässä alkaa muistella omia testejään, Tervomaa naurahtaa.

Hypyn jälkeen vuorossa on sukellus altaan pohjaan. Osastosta kaikki nostavat pintaan kaksi rengasta ja ojentavat ne valvojalle.

Sukelluksen jälkeen vuorossa on 200 metrin uinti. Laskuvarjojääkäriksi mielivän tulee uida matka neljässä minuutissa ja neljässäkymmenessäviidessä sekunnissa. Osaston ensimmäinen tulee maaliin jo kaksi minuuttia aiemmin, mutta viimeinen koskettaa seinää viimeisellä sekunnilla.

Viiden kilometrin reppujuoksusta ei ole kulunut kauaa, ja monien jalat alkavat krampata.

Vihelä alkoi ottaa selvää erikoisjoukkokoulutuksesta pari vuotta sitten.

– Veljeni suositteli ottamaan kaiken irti palveluksesta, joten hain näihin tehtäviin. Täällä on tapahtunut paljon sellaistakin, mitä en olisi etukäteen osannut kuvitellakaan, Vihelä kiteyttää.

 

Arimo Nagy (numero 68) matkusti valintakokeisiin Lempäälästä. Lihaskuntotestien jälkeen vuorossa oli reppujuoksutesti. Täydet pisteet haluavan tuli juosta kolmen kilometrin matka kahteentoista minuuttiin – suoritus hylättiin, jos aikaa kului yli neljätoista ja puoli minuuttia.

 

Reppujuoksun jälkeen oli sukellustestin vuoro. Hyppy suoritettiin viidestä metristä jalat edellä. Sukelluksen jälkeen altaan pohjasta tuli noutaa kaksi rengasta.

 

Uintitestissä monien jalat alkoivat krampata lyhyen palautumisajan vuoksi. 200 metrin matka tuli uida korkeintaan neljässä minuutissa ja 45 sekunnissa, täydet pisteet sai ajalla kolme minuuttia ja 15 sekuntia.

 

Aliupseerioppilaat Aleksi Vihelä (vas.) ja Olli Tervomaa pitivät hakijoiden tasoa hyvänä.

 

Viimeisenä vuorossa oli hiihtotesti lumisessa säässä. Päivän hiihtomatka oli yhteensä kymmenen kilometriä, josta viimeiseltä viideltä kilometriltä mitattiin aika. Hakijat käyttivät puolustusvoimien suksia, sauvoja ja saappaita.