Palvelusaika on entistä tasa-arvoisempaa

Varusmiehet kokevat palvelusaikana edelleen useita tasa-arvo-ongelmia, mutta trendi on menossa parempaan suuntaan pitkäjänteisen työn ansiosta.

Viime syksynä puolustusvoimat päätti osallistua 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen laatimalla tutkimuksen tasa-arvotilanteesta varusmiesten keskuudessa. Hanke käynnistettiin tekemällä tutkimussuunnitelma yhdessä Tampereen yliopiston kanssa. Viime joulukuussa ja tämän vuoden maaliskuussa kotiutuneet vastasivat loppukyselyn ohella samanlaisiin tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin kuin edellisessä, vuonna 2011 suoritetussa kyselyssä.

– Koettu tilanne on parantunut selvästi kuudessa vuodessa. Erilaista kielteistä kohtelua kokeneita varusmiehiä oli noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Koulutus koetaan myönteisenä. Me-hengellä ja ryhmäkiinteydellä on iso merkitys positiivisiin kokemuksiin ja toimintakykyyn, Pääesikunnan erikoissuunnittelija Esa Janatuinen kertoo.

Kyselyn vastausprosentti oli noin 70. Vastaajista noin kolme prosenttia oli naisia.

Pääesikunnan sosiaalipäällikön Hannu Maijasen mukaan tuloksissa nousi selkeästi esiin se, että kielteiset kokemukset liittyivät usein eriarvoiseksi koettuun kohteluun ja kiusaamiseen. Eriarvoista kohtelua ilmoitti kokeneensa viidennes vastaajista. Yleisin eriarvoisen kohtelun kokemus liittyi tehtävien jakoon. Kiusaamista puolestaan ilmoitti kokeneensa palveluksen aikana 42 prosenttia naisista ja 14 prosenttia miehistä. Sukupuolista häirintää ilmoitti kokeneensa noin neljäsosa naisista ja vajaa kymmenesosa miehistä. Sekä kiusaaminen että häirintä olivat tavallisesti sanallista. Vakavampia, esimerkiksi fyysiseen koskemattomuuteen liittyviä tapauksia ei juuri esiintynyt.

Tasa-arvoselvityksen koonnut Tampereen yliopiston tutkijan Minna Leinosen mukaan niin miesten kuin naistenkin kohdalla on tärkeää varmistaa, että he osaavat etsiytyä luotettavan tahon luo kertomaan ongelmistaan.

– Sukupuoli ei myöskään ole ainoa erottava tekijä asepalveluksessa, minkä voi todeta jo siitäkin, että myös miehet kokevat kiusaamista ja ulkopuolisuutta, Leinonen huomauttaa.

Leinosen mukaan yllättävää oli miten merkittävässä roolissa oma ryhmä on sekä naisilla että miehillä. Naisilla oman ryhmän tuki ja hyväksyntä näyttää vähentävän kielteistä kohtelua ja kokemusta sukupuolesta haittana palveluksessa. Yleisin myönteinen kokemus sekä naisilla että miehillä oli hyväksytyksi tuleminen omana itsenään.

Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien toiveita palvelusjärjestelyjen kehittämiseksi.

Kyselyyn vastanneista noin puolet kannatti naisten ja miesten sijoittamista samoihin tupiin, mutta esimerkiksi yhteisiin peseytymistiloihin suhtauduttiin pääasiassa kielteisesti. Myönteiseen suhtautumisen vaikuttivat palveluksen aikana kertyneet kokemukset yhteismajoituksesta esimerkiksi laivapalveluksessa ja harjoituksissa.

Leinosen mukaan yhteisiä tupia kannattaisi kokeilla ensin vapaaehtoisuuden kautta ja mielellään siten, ettei kukaan olisi ainoa sukupuolensa edustaja yhteisessä tuvassa.

Janatuisen mukaan muissa Pohjoismaissa miehet ja naiset ovat samoissa tuvissa. Se on vähentänyt sukupuolien välillä pientä kiusan- ja jäynientekoa.

Tulosten perusteella varusmieskoulutus on kehittynyt parempaan suuntaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana, mutta tulokset korostavat tasa-arvotyön ja varusmiespalveluksen edelleen kehittämisen merkitystä. Tarkemmat suunnitelmat laaditaan loppuvuoden aikana.

– Kaikille varusmiehille tulisi kouluttaa tasa-arvoasioita P-kauden aikana, mutta vain puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että he ovat osallistuneet kyseiselle oppitunnille. Jokaisesta tupakansioista pitäisi löytyä kuitenkin ohjeet miten toimia kiusaamis- ja syrjintätilanteissa. Kenelle ilmoitat, virallinen ilmoitustie olisi oltava selvä kaikille, Maijanen huomauttaa.

Puolustusvoimissa valmistellaan Koulutus 2020 -hanketta, ja Maijasen mukaan selvitys tukee sitä, että ryhmähengen parantamiseen on kiinnitettävä huomiota ja toimintakyvyn koulutusta on kehitettävä.

Koulutusta voidaan kehittää entistä enemmän yhteisölliseksi. Kyselyssä varusmiehet toivoivat enemmän yhdessä tekemistä vaikkapa liikuntakoulutuksessa.

– Liikuntakoulutus on paljon muutakin kuin pelkästään fyysistä toimintakykyä. Kun pelataan esimerkiksi pallopelejä, niin siinä tulee myös sosiaalinen ja eettinenkin puoli huomioitua, Maijanen korostaa.