Orpo: Suomi ei tänä päivänä todellakaan ole puolueeton valtio

– Me olemme sotilasliittoon kuulumaton, mutta tänä päivänä emme todellakaan puolueeton valtio, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo.

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena ei ole mahdollisimman hyvät suhteet muihin valtioihin hyvien suhteiden vuoksi, vaan suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaaminen, lausui Orpo tiistaina 28. marraskuuta puheessaan Atlantti-seuran kokouksessa Helsingissä.

Liittoutumattomuudesta ja puolueettomuudesta Orpo totesi, että Suomi ei kuulu mihinkään sotilasliittoon, mutta puolueetonkaan Suomi ei ole. Suomi tekee ulko- ja puolustuspolitiikassaan tiivistä yhteistyötä EU:n, Naton, pohjoismaiden ja kahdenvälisten kumppaneidensa kanssa.

– Emme ole emmekä me halua olla kenenkään tai minkään välissä vaan aktiivinen tekijä ja osallistuja maailmanpolitiikassa, hän totesi.

Orpo kannattaa Euroopan unionin puolustusyhteistyön tiivistämistä.

– Nimenomaan pienet valtiot tarvitsevat kansainvälisiä pelisääntöjä. Ilman kansainvälistä oikeutta vallitsee puhdas vahvimman oikeus, hän kuvaili.

– Suomen etu sotilasliittoon kuulumattomana maana on, että eurooppalainen puolustusyhteistyö arkipäiväistyy ja että EU saavuttaa nykyistä paremman kyvyn hallita kriisejä omalla alueellaan, hän jatkoi myöhemmin.

Orpo otti puheeksi Lissabonin sopimuksesta peräisin olevan Euroopan unionin avunantovelvoitteen. Hänen mukaansa on Suomen etu, että muut EU:n jäsenmaat tulkitsisivat velvoitetta samalla tavalla kuin Suomen eduskunta on päättänyt tulkita: aseellinen hyökkäys yhteen EU-valtioon merkitsisi sitä, että toiset valtiot auttavat kyseistä maata monipuolisin keinoin, mukaan lukien sotilaallisesti.

– Nato on edelleen Suomen tärkein monenvälinen yhteistyötaho, kun puhutaan oman puolustuskykymme kehittämisestä, Orpo sanoi.

Orpo kuvaili Natoa keskeiseksi turvallisuustoimijaksi Euroopassa ja Itämerellä, sekä organisaatioksi, joka huolehtii Euroopan sotilaallisesta maanpuolustuksesta omille jäsenmailleen.

Hänen mukaansa se, että Euroopan valtiot vahvistavat maanpuolustussektoriaan hyödyttää myös Naton toimintaa.

– Ei pidä unohtaa, että Natolla on päätöksentekorakenteet ja esikunta, mutta ei silläkään ole omaa armeijaa. Naton kyvyt rakentuvat sen jäsenmaiden kyvyille. EU:n kautta sotilaallisesti vahvistuvat Naton eurooppalaiset jäsenmaat vahvistavat myös Naton kykyjä.

Yhdysvalloista puhuessaan Orpo myönsi, että maa on käyttänyt paljon resurssejaan Euroopan turvallisuuden eteen.

– Ei ole yllättävää, että Yhdysvallat peräänkuuluttaa reilumpaa taakanjakoa. Sitä tekee presidentti Trump, mutta sitä teki myös presidentti Obama. On tosiasia, että Euroopan pitää tehdä enemmän. Ei Yhdysvaltojen kanssa kilpaillen, vaan yhteisen turvallisuuden hyväksi.

Orpo myös toppuutteli huolta siitä, että Yhdysvallat uuden presidentin myötä lakkaisi osallistumasta Euroopan turvallisuustyöhön.

– Presidentti Trumpin Yhdysvaltojen ulkopoliittinen retoriikka on välillä väkevää. Vaikka sanoilla on väliä, on hyödyllisempää katsoa tekoja. Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan uusi presidentti ei ole tuonut mullistusta, vaan Yhdysvaltojen linjassa näkyy jatkuvuus, Orpo sanoi.

– Yhdysvaltain sitoutumiselle Euroopan puolustukseen on vankka puoluerajat ylittävä tuki kongressissa, hän totesi.

Orpo kehui myös Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyön vahvistumista.

– Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen yhteistyö lepää lujalla pohjalla ja etenee erinomaisesti. Puolustushallintojemme väliset suhteet ovat läheiset ja mutkattomat, ja molemminpuolinen luottamus korkealla tasolla. Merkittävä virstanpylväs oli kahdenvälistä puolustusyhteistyötä koskevan aiejulistuksen allekirjoittaminen Helsingissä 7.10.2016.