Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Valtteri Nevalainen

Bruun-Hanssen esitelmöi Finlandia-talolla tammikuun puolivälissä.

Norjalaiskomentaja uskoo yhteistyöhön

Alberto Politi

Suomessa vierailleen Norjan puolustusvoimien komentajan mielestä maiden välinen harjoitusyhteistyö antaa eväät laajemmalle yhteistyölle esimerkiksi ilmatilavalvonnassa.

Norjan puolustusvoimien komentaja, amiraali Haakon Bruun-Hanssen on tyytyväinen Suomen ja Norjan puolustusvoimien harjoittamaan yhteistyöhön. Erityistä kiitosta hän osoittaa Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteiselle Cross Border Training -ohjelmalle, joka on helpottanut yhteisten harjoitusten järjestämistä.

– On hyvin käytännöllistä, että maidemme hävittäjät ja jalkaväen sotilaat pystyvät harjoittelemaan vaivatta eri valtioiden alueilla, Bruun-Hanssen totesi Finladia-talolla Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.

Bruun-Hanssen uskoo, että valtiorajat ylittävä harjoitusyhteistyö parantavana jokaisen osallistujamaan kansallista osaamista, mutta luo lisäksi kykyä operoida yhdessä myös poikkeusoloissa. Bruun-Hanssenin mukaan erityisesti yhteinen ilmatilavalvonta on osa-alue, jossa Suomi, Ruotsi ja Norja pystyisivät lähitulevaisuudessa kehittämään yhteistoimintaa myös harjoitusten ulkopuolella.

Suomen ja Norjan kahdenkeskinen yhteistyö on ottanut isoja harppauksia eteenpäin. Bruun-Hanssen näkee positiivista kehitystä varsinkin maiden aseteollisuudessa.

– Suomalaiset ja norjalaiset yritykset ovat ottaneet johtavan aseman pohjoismaisessa aseteollisuudessa. Tämä parantaa maidemme yhteistoimintamahdollisuuksia ja helpottaa yhteisiä materiaalihankintoja.

Suomen ja Norjan puolustusvoimat ovat harjoitusyhteistyön myötä lähestyneet toisiaan merkittävästi, mutta maiden puolustusratkaisut eroavat silti toisistaan. Suomi on nojannut puolustuspolitiikassaan liittoutumattomuuteen, kun taas Norja luottaa sotilasliitto Naton tuomaan turvaan.

– Norjan näkökulmasta on erittäin positiivista, että Suomi on tiivistänyt Nato-yhteistyötään. Jaamme samat Venäjän toimintaa koskevat huolenaiheet Itämeren alueella. Me tarvitsemme niihin yhteisiä ratkaisuja, joita Nato voi auttaa löytämään, Bruun-Hanssen sanoo.

Yksi konkreettinen esimerkki Naton halusta ottaa Suomi mukaan Itämeren alueen haasteiden ratkaisemiseen on Naton 28+2-malli. Siinä 28 Naton jäsenmaata on kutsunut sotilasliittoon kuulumattomat Suomen ja Ruotsin mukaan tapaamisiin, joissa on käsitelty Itämerta.

Suomi osallistuu tiiviisti myös Naton harjoituksiin. Bruun-Hanssen on erityisen mielissään siitä, että Suomi on mukana vuonna 2018 järjestettävässä Naton laajassa Trident Juncture -harjoituksessa, jonka vetovastuu on Norjalla.

Bruun-Hanssen vieraili Suomessa 11.–13. tammikuuta. Vierailunsa aikana hän tutustui muun muassa Pääesikunnan ja merivoimien toimintaan sekä piti turvallisuuspoliittisen esitelmän.