Kuvat: Kristian Wallin

Kuvassa on Hawk M51 -koneen ohjaamo UG2-modifikaation jälkeen.

Mittariviidakosta moderniin muotoon

Juuso Kokkonen

Hawk-koneiden modifikaatio avaa uusia väyliä lentäjäkoulutuksen kehittämiseen. Hawk-koneet pysyvät lento- ja koulutuskäytössä vielä 19 vuotta.

Varastossa yli viisi vuotta seisseet ilmavoimien seitsemän Hawk MK51 -konetta saavat tämän ja ensi vuoden aikana päivityksen ohjaamon laitteistoihin. Avioniikkajärjestelmämodifikaatiossa (UG2) vanhat analogiset mittaristot korvataan digitaalisilla laitteilla.

Vuosina 2008 ja 2009 UG2-modifikaation saivat seitsemän Hawk MK51A -konetta ja yksi MK51-kone. Hawk MK66 -koneet modifioitiin UG2-tasolle vuosina 2010–2013.

Nyt modifioitavat koneet ja niistä saatavat lentotunnit korvaavat vuonna 2013 lento-onnettomuudessa tuhoutuneiden kahden MK66-koneen lentotunnit. Kymmenen vuotta sitten aloitettu Hawk-koneiden projekti on loppusuoralla, sillä seitsemän Hawk MK51 -konetta ovat viimeiset UG2-tasoon päivitettävät koneet.

UG2-modifikaatiossa 1970-luvulta peräisin olevan mittariviidakon tilalle asennetaan digitaaliset järjestelmät, mikä luo ohjaamoon selkeyttä ja moderniutta sekä yhdistää laitteistojen hallinnan. Suurimpia näkyviä muutoksia ovat tähtäimen korvaaminen heijastusnäyttölaitteella (HUD) ja monitoiminäytön lisääminen ohjaamoon.

Hawk-koneita käytetään lentäjien koulutuksessa ennen siirtymistä hävittäjäkoulutukseen Horneteilla. Järjestelmäkeskuksen Ilmajärjestelmäosastolla työskentelevä insinöörikapteeni Saku Tuomivaara kertoo, että modifikaation myötä Hawk- ja Hornet-koneiden ero on lentäjälle pienempi.

– Lentäjällä on mahdollisuus omaksua nopeammin ja paremmin hävittäjäkalustossa käytettäviä toimintatapoja ja -malleja. Lentäjä kykenee suunnittelemaan lentotehtävän tarkemmin ja syöttämään tarvittavat tiedot koneen järjestelmiin nopeammin, Tuomivaara jatkaa.

 

Kun seitsemän Hawk MK51 -koneen modifikaatio saadaan valmiiksi vuonna 2018, kaikki ilmavoimien harjoituskäytössä olevaa 31 Hawk-konetta on päivitetty UG2-tasoon. Kaikki modifioimattomat MK51 koneet, joita on käytössä seitsemän kappaletta, poistetaan lentopalveluksesta tämän vuoden loppuun mennessä.

– Kun modifioimattomat koneet poistetaan käytöstä, saadaan yhdenmukaisuutta lentokalustoon. Se helpottaa käytön suunnittelua ja koulutusta, kun meillä on koneet samalla tasolla, Tuomivaara sanoo.

Modifioitavilla koneilla on kullakin noin 2 000 lentotuntia jäljellä. Nykyinen Hawk-kalusto on suunniteltu säilyvän koulutuskäytössä vielä 19 vuotta.

– Konemäärä ja jäljellä olevat lentotunnit turvaavat lentokoulutuksen vuoteen 2036 asti. Tunteja ja kalustoa on riittävästi, Tuomivaara arvioi.

Vanhahko kalusto luo haasteita ylläpitoon. Tuomivaaran mukaan muualla maailmassa ei näin vanhalla kalustolla enää lennetä. Esimerkiksi varaosien saaminen hankaloituu vuosi vuodelta.

– Hawk on kuitenkin erinomainen kone ja lentäjät pitävät siitä. Lisäksi Hawk on oikein hyvä kehitysalusta, Tuomivaara kehuu.

Kuvassa on Hawk M51 -koneen vanha ohjaamo.

 

Hawk-koneiden modifikaatio tehdään suomalaisella työllä, mikä pitää osaamisen kotimaassa ja työllistää teollisuutta.

Modifioinnilla saadaan lisäksi säästöjä. Ohjaamon laitteistojen integroiminen ja yhdistäminen vähentää huoltokustannuksia. Patrialla työskentelevä projektipäällikkö Petri Kvist muistuttaa, että vanhojen koneiden modifioiminen on huomattavasti edullisempi ratkaisu kuin uusien ostaminen.

– Nykyiset Hawkit ovat edelleen käyttökelpoisia. Vaikka modifikaatioiden työmäärät ovat isoja, niin rahallisesti se on noin kahden uuden koneen hinta mitä on käytetty kaikkiin päivityksiin, Kvist kertoo.

Modifioitujen Hawk-koneiden teknologia, tarkemmin sanottuna koneen keskustietokone, mahdollistaa tulevaisuudessa uudenlaisien järjestelmien, kuten simuloitujen harjoitteiden, käyttämisen ja kehittämisen, mikä monipuolistaa ja parantaa lentäjien koulutusta.

 

Patrian suunnittelema Hawk Link -järjestelmä lähettää ja vastaanottaa paikkatietoa ja muita tietoja. Hawkien monitoiminäytöllä näytetään muiden koneiden sijainti, jolloin tilannetietoisuus paranee. Kvist kertoo, että kun UG2-modifikaation myötä oman paikkatiedon määrittäminen ei kuormita lentäjiä enää yhtä paljon, Hawk Linkin myötä myös muiden koneiden sijainnit ovat helpommin hallittavissa.

– Paremman tilannetietoisuuden ja keventyneen kuormituksen ansiosta lentäjät voivat keskittyä enemmän ilmataistelun strategisiin päätöksiin, Kvist sanoo.

Hawk Link -järjestelmästä on tehty jo ensimmäiset koelennot kevään 2017 aikana. MK66-koneisiin järjestelmä on näillä näkymin tulossa lentokoulutuskäyttöön kesällä 2018.