Ministeri Niinistö pohti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vastuun siirtämistä

Ministeri Niinistö avasi pohdintojaan maanpuolustuskoulutuksen uudelleenjärjestämisestä sekä turvallisuusalan lakimuutoksista. Kenraali Lindberg eritteli, kuinka puolustusvoimat uudistuu vastatakseen nykyajan vaatimuksia.

Puolustusministeri Jussi Niinistö avasi pohdintojaan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen vastuujaosta Valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa tänään.

Selvityksessä oli mukana malli, joka siirtäisi vastuun vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämisestä Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä puolustusvoimille. Hänen mukaansa uudistus tehostaisi rekrytointia ja koulutusta sekä mahdollistaisi reserviläisille nousujohteisen urapolun paikallispataljoonissa. Se myös edellyttäisi noin viiden miljoonan euron vuosittaista lisäpanostusta sekä noin neljääkymmentä uutta työntekijää puolustusvoimille.

– Sen lisäksi, että edellä esitetty toimintamalli lisäisi toteutuessaan valmiutta ja suorituskykyä, on se poliittisesti tarkoituksenmukainen, hän totesi viitaten työryhmän joulukuussa julkaistuun selvitykseen.

– Jos niin päätän, sillä päätöstä en ole vielä tehnyt, sotilaallista koulutusta uudistuksen jälkeen antaa ainoastaan puolustusvoimat, Niinistö sanoi.

Lisäksi Niinistö puhui ajankohtaisten lakialoitteiden puolesta. Hän toivoi, että kansanedustajat, jotka pitävät uutta tiedustelulainsäädäntöä hyvänä ja tarpeellisena, kannattaisivat sen saattamista voimaan kiireellisenä.

Hän kannatti myös uudistuksia kaksoiskansalaisten asemaan puolustushallinnossa.

– Tavoitteena on lainsäädäntö, jonka perusteella puolustusvoimien sotilasvirkoihin voitaisiin jatkossa nimittää henkilö, jolla on vain Suomen kansalaisuus. Viides kolonna on torjuttava jo rauhan aikana, hän kommentoi.

– Kolmas, vielä keskeneräinen merkittävä lainsäädäntöhanke on maa-alueiden ja kiinteistöjen hallintaa ja omistusta koskeva aloite, Niinistö jatkoi.

– Pidän tärkeänä, että turvallisuusviranomaisilla on riittävät keinot puuttua tilanteisiin, joissa kiinteistöjä, huoneistoja tai vastaavaa omaisuutta voitaisiin käyttää valtakunnan turvallisuutta vaarantavalla tavalla, hän perusteli toiveitaan lakiuudistuksesta.

Niinistö kävi läpi myös uudenlaisia hybridisodankäyntiin liittyviä uhkakuvia, joihin on varauduttu lakiuudistuksin tällä vuosikymmenellä. Näitä ovat nopea kertausharjoituskäskymenettely poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa, tunnuksettomien sotilaiden ulottaminen aluevalvonta- ja rikoslakien piiriin sekä kansainvälisen avun antoon ja vastaanottamiseen liittyvät lakiuudistukset.

Ajan mukana muuttumisesta puhui samassa tilaisuudessa myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.

– Kehittyvänä organisaationa seuraamme valppaasti aikaamme ja mukautamme toimiamme ympäristön haasteisiin vastaamiseksi, mutta myös mahdollisuuksien lunastamiseksi. Vastikään käynnistynyt laaja koulutuksemme uudistusohjelma Koulutus 2020 ja muun muassa digitalisaatioon panostaminen kertovat uudistushalustamme ja -kyvystämme, Lindberg eritteli.

Lisäksi hän siteerasi tutkimusta, jonka mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta luottaa puolustusvoimiin vähintään melko paljon.

– Olemme tästä luonnollisesti hyvin ylpeitä. Puolustusvoimia kohtaan osoitettu arvonanto kertoo siitä, että olemme onnistuneet tehtäviemme hoidossa, liittyivätpä ne Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen tai asevelvolliselle antamaamme koulutukseen, hän totesi ja jatkoi kiittämällä luottamuksesta puolustusvoimien ammattitaitoista henkilökuntaa.

– Työ Puolustusvoimien kehittämiseksi jatkuu edelleen. Tällä hallituskaudella laaditut ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen selonteko antavat puolustuksemme kehittämiselle selkeät suuntalinjat pitkälle 2020-luvulle. Näistä lähtökohdista Puolustusvoimilla on tukeva perusta ponnistaa toimintansa toiselle vuosisadalle, Lindberg lausui viitaten puolustusvoimien satavuotisjuhlaan.