Hybridiuhka koskee koko yhteiskuntaa

Vastahybridiseminaarissa harjoitellaan mahdollisia hybridiuhkia varten ja pohditaan mitä voidaan tehdä lisää, ja mitä paremmin.

Puolustusvoimat on järjestänyt yhteistyössä uuden eurooppalaisen hybridikeskuksen kanssa vastahybridiseminaarin. Eri ministeriöiden ja toimialojen keskeiset suunnittelijat on koottu yhteen keskustelemaan ja pohtimaan keinoja varautua hybridiuhkiin, jotka kohdistuvat yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, ja hybridiuhkien vaikutusta Suomen kokonaisturvallisuuteen. Eurooppalainen hybridiosaamiskeskus piti seminaarissa esittelyluennon ja myös Nato on edustettuna seminaarin luennoitsijoitten joukossa. Ulkoministeri Timo Soini on tehnyt aloitteen Ruotsin ulkoministeri Margot Wallströmin kanssa eurooppalaisella hybridikeskukselle Itämeren hybridiuhkien kartoituksen toteuttamiseksi yhteistyössä Nato:n ja EU:n kanssa.

Seminaarin osallistuneiden Maavoimien tutkimuskeskuksen johtajan everstiluutnantti Antti Pajarin ja työ-ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Kari Klemmin mielestä seminaari on ollut hyödyllinen. Hybridiuhat ovat olleet viime aikoina laajasti esillä ja hybridiuhan käsitteen käyttö ollut moninaista.

– Seminaari on yhtenäistänyt osallistujien käsityksiä hybridiuhista. Hyvää on myös, että puolustusvoimat ja eri ministeriöt ovat olleet laajasti edustettuina seminaarissa. Parasta onkin ollut päästä keskustelemaan kollegojen kanssa yli hallinnonrajojen, kertoo Pajari.

Työ-ja elinkeinoministeriön tehtäviin kuuluu huolehtia huoltovarmuuden koordinoinnista. Klemm painottaa kuinka tärkeää on saada kaikki hallinnonalat yhteen puhuttaessa yhteiskunnan toimintaa ja kokonaisturvallisuutta vaarantavista uhista ja niihin varautumisesta.

– Suunnittelu ja yhteistyö on tärkeää, jotta olisimme modernina yhteiskuntana varautuneita erilaisiin uhkiin, Klemm sanoo.

Kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisestä tasosta on tullut yhä tärkeämpi osa hybridiuhkien kartoitusta ja varautumista. Uhat eivät enää synny yhden valtion sisällä, vaan ne ovat globaaleja ja leviävät nopeasti, kuten terrorismi ja kyberuhat ovat osoittaneet. Uhkien torjunta vaatii tietojen vaihtamista yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi.

Uusi asia hybridiuhat eivät ole, mutta toimintaympäristön muuttuessa syntyy uusia kohteita jo ennestään tunnistetuille uhille.

– Toimintaympäristö elää ja luo uusia haasteita, joihin täytyy kiinnittää huomiota.

Hybridivaikuttaminen muistuttaa kulttuuria. Se ilmenee eri tavalla eri maissa, kertoo Klem.

Suomi on jo melko hyvin varautunut hybridiuhkiin kiitos kokonaisturvallisuuden mallimme, mutta uhkiin ei voi koskaan varautua liikaa. Puute on lähinnä tiedustelun keinovalikoimassa, jolla saataisiin ennakkovaroitus uhkista. Uusi valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö parantaa varautumista tässä suhteessa. Suomen erityisenä vahvuutena on se, että eri toimijat tuntevat toisensa, harjoittelevat yhdessä ja yhteistyö on luontevaa. Uhkiin varautuminen edellyttääkin tiivistä ja laajaa yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen kokonaisturvallisuusmalli on todettu hyväksi ja se on herättänyt maailmalla yhä enemmän kiinnostusta.

Pajarin ja Klemmin päivä seminaarissa alkoi luennoilla ja päivä jatkuu pienryhmätyöskentelyn merkeissä. Pienryhmätyöskentelyn he kokevat hyvänä tapana tuoda esille eri näkökulmia ja käsitellä aihetta laajasti eri ryhmien keskittyessä eri teemoihin.

– Hyviä kiivaita keskusteluja, joissa usea pääsee ääneen. Kukaan ei voi jäädä hiljaa takarivin penkille istumaan, toteaa Pajari.

– Vetäjät ovat ammattilaisia ja vaikka käsiteltävät aiheet ovat vaikeita ja moniulotteisia niin yksinkertaisilla toimintatavoilla päästään eteenpäin, kertoo Klemm.

– Kotimaista hybriditutkimusta ei juuri ole, joten tällaiset seminaarit ovat erinomaisia paikkoja lisätä tietämystä. Uudesta tutkimuskeskuksesta alkaa pikkuhiljaa tulla ulos tutkimusta, toteaa Pajari.

Prikaatikenraali Vesa Virtasen mukaan yksi seminaarin päätavoitteista on luoda verkostoja hybridiuhkien torjumista varten.

 

Puolustusvoimien suunnittelupäällikkö prikaatikenraali Vesa Virtanen kertoo tilaisuuden päätavoitteena olleen osallistujien verkostoituminen, työskentely yhdessä uusien ratkaisujen löytämiseksi ja tilanneymmärryksen lisääminen hybridiuhkista sekä niihin varautumisesta. Hybridiuhkat koskevat koko yhteiskuntaa. Koska niihin varautuminen vaatii laajaa yhteistyötä ja henkilöstö vaihtuu, tullaan vastaavia seminaareja järjestämään myös tulevaisuudessa.

–Voimme ajatella yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen olevan ketju, jossa jokainen elintärkeä toiminto on yksi lenkki. Hybridiuhka on uhka, joka kohdistuu moneen lenkkiin yhtä aikaa ja ketju on yhtä vahva kuin heikoin lenkki. Tämän takia laaja yhteiskunnallinen varautuminen on tärkeää. Suomen vahvuutena on kokonaisvaltainen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja jopa yksilöt ovat yhdessä mukana turvaamassa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, havainnollistaa Virtanen.